”Suomalaisilla ulosotossa jättisumma 1.7 miljardia euroa”, Kauppalehti 4.5.2012

”SOK aloittaa yt-neuvottelut” Helsingin Sanomat 4.5.2012

”Mediayhtiön Sanoman tulos jäi odotetusta” Helsingin Sanomat 4.5.2012

”Lentoyhtiö SAS:lla synkkä alkuvuosi” Helsingin Sanomat 4.5.2012

Taas tänään aamulla heräsin huonoihin talousuutisiin. Eipä muuten kovin hyvältä näytä. Välillä tosin tuntuu siltä, että huonoihin talousuutisiin on jo niin turtunut, että otsikointeja on alkanut pitää normaaleina. Huonoilla talousuutisilla on todella suuri merkitys työttömyyskassan toimintaan. Tietyn suuren yrityksen YT-neuvottelu saattaa tietää meille useita satoja työttömyyspäivärahahakemuksia. Huonot uutiset ja pahimmassa tapauksessa taantuma lisäävät työttömyyskassan työtä ja kasvattavat etuusmenoja. Jokaisella YTK:n työntekijällä on hyvin muistissa vuoden 2009 alusta tapahtunut työttömyysräjähdys ja se miten hakemusten määrät moninkertaistuivat yhdessä yössä. Onneksi siitä selvittiin, mutta ilmassa leijuu pahimmassa tapauksessa taas jossakin tulevaisuudessa taantuma tai sitten ei, sillä kukaan ei edelleenkään pysty ennustamaan 100%:sti sitä, mihin suuntaan talous kääntyy lähitulevaisuudessa. Jopa alan asiantuntijat ovat arvioissaan erimielisiä:

Pellervon taloustutkimuslaitos PTT arvioi, että Suomi painuu tänä vuonna taantumaan.  Nordean ekonomistit ovat taasen eri mieltä. Niiden mukaan talous kasvaa Suomessa vaikkakin hitaasti. Valtiovarainministeriö arvioi huhtikuussa julkistetussa talousennusteessaan, että Suomen kokonaistuotanto laskee tänä vuonna kuusi prosenttia. Ensi vuonna VM ennakoi talouden kasvavan puoli prosenttia. VM:n mukaan taantuman pahin vaihe on takanapäin, mutta nousu jää vaimeaksi. Taloustutkimuksen mukaan kuluttajien talousluottamus on edelleen heikompaa kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Arviot etenkin työttömyyden suhteen ovat miinusmerkkisiä.

Mihinkä tässä nyt sitten uskoisi?

Onneksi kuitenkin tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä koko Suomessa maaliskuussa 2012 oli  227 000, mikä oli 18 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Vuonna 2012 maaliskuun työttömyysaste oli 8,5 prosenttia, kun se edellisvuoden maaliskuussa oli 9,3 prosenttia. Työllisiä oli 43 000 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä (tammi-maaliskuussa) työttömyysaste oli 8 prosenttia, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2011 vastaavalla ajanjaksolla. Tämän tiedon mukaan voidaan ajatella, että 2012 vuosi on hieman parempi kuin 2011 ja, että taantumasta ei tarvitsisi olla huolissaan ainakaan ihan vielä.

Nyt on tarpeen pitää silmät auki ja korvat kuulolla ja ehkä sen lisäksi katsoa vielä ennustuspalloon: Onko tiedossa hyviä vai huonoja uutisia? Tuleeko se taantuma vai ei tule? Mitä mieltä sinä olet?

Voit laittaa YTK:lle palautetta nettisivujemme kautta täyttämällä palautelomakkeen. Palautelomakkeesta sinun tulee ensin valita aihe, eli haluatko antaa palautetta sivustosta, kysyä päivärahasioista vai kysyä jäsenyyteen liittyvistä asioista. Lomakkeeseen kirjoitat sitten palautteesi tai kysymyksesi. Asiakaspalvelu vastaa kysymykseesi tai välittää kysymyksen henkilölle, jonka vastuulle asia kuuluu. Pyrimme lähettämään vastauksen sinulle viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sähköpostia voit laittaa meille päivärahoja ja maksatuksia koskevissa asioissa osoitteeseen ytk.palaute@ytk.fi ja jäsenasioita koskevissa asioissa osoitteeseen ytk.jasenrekisteri@ytk.fi. Sähköpostin kautta voit antaa kaikenlaista palautetta, koska sähköpostit käydään läpi samalla tavoin kuin nettisivujen kautta lähetetyt palautelomakkeet.

YTK:n jäsenten käytössä on myös OmaYTK, joka on YTK:n jäsenten käyttöön tarkoitettu sähköinen asiointipalvelu. OmaYTK:n kautta voit kysyä omaan henkilökohtaiseen tilanteeseesi liittyviä asioita, koska OmaYTK:ta käytetään suojatussa yhteydessä. Saat vastaukset viesteihin asiakaspalvelustamme.

Nettisivuiltamme löytyy tämä YTK:n blogi. Voit kommentoida blogikirjoituksia ja osallistua näin keskusteluun työttömyysturvasta. Blogissa haluamme keskustella kirjoituksien aiheisiin liittyvistä asioista yleisellä tasolla. Kommentoijan henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviin kysymyksiin emme voi vastata tätä kautta, koska kommentit ovat julkisia.

Jonkin aikaa olemme olleet myös Facebookissa: http://www.facebook.com/ytkkassa. Facebookissa vastaamme yleisesti sinne kirjoitettuihin kommentteihin. Yksityisyyden ja tietoturvan vuoksi emme vastaa Facebookissa henkilökohtaisiin asioihin, kuten juuri Sinun työttömyyspäivärahatilanteeseen.

Näiden sähköisten tapojen lisäksi meille voi toki myös kirjoittaa kirjeen ja lähettää sen perinteisesti postilla osoitteeseen YTK, Teollisuuskatu 4, 32200 Loimaa tai vaikka faxilla numeroon 02 762 4917.

Pulloposti-viesteihin emme valitettavasti voi luvata vastausta, koska meillä ei ole resursseja vahtia vieressä virtaavaa Loimijokea ;) Mikä on sinun mielestäsi paras tapa viestitellä päiväraha-asioista?

Niin mukava kuin pieni katkos normaaliin puurtamiseen onkin, arkipyhäviikot aiheuttavat jonkin verran päänvaivaa muun muassa etuuksien maksatustyöhön ja maksuaikatauluissa pysymiseen. Varsinaiseen maksatustyöhön arkipyhät tuovat ylimääräistä pohdittavaa erilaisten työehtosopimusten ja työaikajärjestelmien myötä. Mahdollisten arkipyhäkorvausten vaikutus työttömyysetuuteen pitää aina tutkia tapauskohtaisesti. Maksuaikataulun osalta tilanne on se, että kymmenen päivän työt pitää tehdä kahdeksassa päivässä. Tästä johtuen työpäivät ennen ja jälkeen pääsiäisen venyvätkin usein yli normaalin työajan. Ahkeruus on kuitenkin ilomme ja haluamme olla jäsentemme luottamuksen arvoisia.

Kunkin kuukauden kahden ensimmäisen viikon aikana päivärahahakemusten määrä on suurimmillaan. Kaikkia hakemustyyppejä tulee silloin eniten käsiteltäviksi. Osa hakemuksista saapuu perinteiseen tapaan postitse ja osa sähköisen asioinnin, Oma YTK:n kautta. Etuuskäsittelijä Maisa on kesäkuussa 2011 ja helmikuussa 2012 julkaistuissa blogiteksteissä kertonut, miten päivärahahakemukset etenevät kirjekuoresta tai sähköisestä asioinnista etuuskäsittelijöille.

Pääsiäistä edeltävän viikon aikana kassaan saapui päivärahan jatkohakemuksia yli 9900 kappaletta ja ensimmäisiä päivärahahakemuksia noin 840 kappaletta. Pääsiäisen jälkeisen tiistain hakemusmäärät eivät tätä kirjoitettaessa vielä ole tiedossa, mutta tuhansia sähköisiä hakemuksia varmaan odottaa maksatusjärjestelmään siirtämistä ja posti tuo laatikoittain kirjeitä kassaan. Kiirettä siis pitää.

Päivärahan maksusuoritukset kokonaan työttömille ja kokonaan lomautetuille ovat jäsenten tileillä noin viikon kuluessa hakemuksen saapumispäivästä lukien. Soviteltavien jatkohakemusten käsittely vaatii enemmän aikaa, koska muun muassa sovittelujakson työtulot pitää selvittää ja etuuden hakijoiden työssäolot merkitä työssäoloehdon seurantarekisteriin. Ensimmäisen päivärahahakemuksen käsittelyyn on myös varattava aikaa, koska tällöin selvitetään muun muassa hakijan työssäoloehdon täyttyminen ja määritellään ansiopäivärahan perusteena oleva palkka.

Päivärahahakemusten käsittelyprosessi on tarkasti suunniteltu ja ohjeistukset kunkin hakemustyypin käsittelyä varten laadittu, jotta maksatustyö sujuu parhaalla mahdollisella tavalla ja nopeassa aikataulussa. Hakemusten sujuvaan käsittelyyn kaivataan apua kuitenkin myös etuuden hakijalta. Hakemuksen käsittelyaikaan nimittäin voi itse vaikuttaa toimittamalla hakemuksen ja siihen tarvittavat liitteet mahdollisimman täydellisinä kassaan. Tällöin saatetaan säästyä useinkin tarvittavilta lisäselvityksiltä ja täydennyksiltä.

Juhlapyhät ja alkukuukausi tuovat siis melkoisen ruuhkahuipun kassaan, mutta ammattitaitoinen, kokenut ja kykenevä YTK:n henkilöstö kyllä selättää kiireen ja tilapäisen hakemusruuhkan tänä pääsiäisenä ja muinakin aikoina. Tähän voivat jäsenemme luottaa.

Handläggningen är samma för alla. Oberoende på vilket språk du vill bli betjänad på, behandlas ditt ärende lika och i samma tid som andras. Kassan har inte ett eget team för svenskspråkig handläggning  utom de som kan svenska är blandade i alla teamar. I telefonservicen har kassan några svenskkunniga kundbetjänare som mottar samtal och svarar på frågor som kommer via nätet.

Största delen av våra svenskspråkiga medlemmar kommer från kustregionen och Åland. Vi har också en hel del medlemmar som inte har svenskan som modersmål men som om någon orsak har svenska språket som det språk de klarar av bäst på i vårt samhälle.

En del av arbetet på svenska sker också med våra nordiska grannar. Arbetstagarna rör på sig nuförtiden ganska mycket och det har ju också lättats med olika överenskommelser i EU och i Norden. Uppe i norr har det alltid varit sedvanligt att arbeta på andra sidan av gränsen. Sverige och Norge ligger så nära. Det medför sig också det att vid arbetslösheten behövs det samarbete med olika länders myndigheter.

Kassans nätsidor finns nu även på svenska www.ytk.fi, där hittar du information om oss, goda råd om du blir arbetslös, blanketter och kontaktuppgifter. Kontakta gärna oss!

Työsopimuksen päättämisilmoitus on työsopimuslain mukaan toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Ilmoitus voidaan tehdä myös kirjeitse tai sähköpostilla. Irtisanomisilmoitus voi olla suullinen tai kirjallinen, mutta mikäli kirjallista irtisanomisilmoitusta ei ole annettu, on työnantajan työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä ja irtisanomisenperusteet.  Irtisanomisaika voi määräytyä joko työsopimuslain mukaan tai työehtosopimuksen mukaan.  Lisäksi irtisanomisajan pituuteen vaikuttaa usein myös työsuhteen pituus.

Irtisanomisesta on aina ilmoitettava työ- ja elinkeinotoimistoon sekä työttömyyskassalle, sillä työsuhteen päättyminen vaikuttaa päivärahaoikeuteen. Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada työnantajalta lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen taikka työsopimuksen mukaista irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Jos hakija ei ilmoita irtisanomisasiastaan työttömyyskassalle välittömästi asiasta tiedon saatuaan, saatetaan päivärahaa maksaa aiheettomasti ja maksettu päiväraha tulee siten myöhemmin takaisinperittäväksi.

Päivärahan hakijan on siis pidettävä huolta siitä, että työttömyyskassa on tietoinen työsuhteen voimassaoloon liittyvistä muutoksista. Päivärahahakemuksen yhteydessä kassaan tulee toimittaa työsopimus, irtisanomisilmoitus ja palkkalaskelma/-todistus. Päivärahahakemuksen kohdassa 6 on lueteltu myös muita mahdollisia liitteitä, joita kassaan tulee hakemuksen yhteydessä toimittaa.

Useimmat käyttävät OmaYTK:ta hakemusten lähettämiseen ja se onnistuu seuraavasti: mene osioon ”HAKEMUKSET JA KÄSITTELY”.

Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen voit lähettää kahden ensimmäisen lomautusviikon kuluttua. Sen jälkeen ansiopäivärahan hakujaksona tulee käyttää neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa tai kuukautta. Jos hakujaksona käyttää kuukautta tai kalenterikuukautta ja jakso päättyy kesken kalenteriviikon, hakemus tulee kuitenkin täydentää kesken jäävän kalenteriviikon loppuun saakka. Liitä hakemukseesi lomautusilmoitus, palkkatodistus lomautusta edeltävältä vähintään 34 kalenteriviikon ajalta ja jäljennös kirjallisesta työsopimuksesta tai muu työnantajan laatima selvitys työsuhteen luonteesta.

Hakemuksesi käsittelyn yhteydessä kassa tarkistaa lomautuksen osalta muun muassa seuraavia asioita:

Onko työnantaja lomauttanut sinut tuotannollisista ja taloudellisista syistä? Työttömyysturvalaissa lomautuksella tarkoitetaan työnantajan suorittamaa lomautusta tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Onko työsuhteesi toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen? Jos työsuhde on määräaikainen, työskenteletkö vakituisen työntekijän sijaisena? Määräaikaisessa työsuhteessa oleva voidaan lomauttaa vain, jos hän tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena.

Onko sinulle maksettu lomautuksen alkaessa tai sen kestäessä lomakorvausta tai vuosilomapalkkaa? Onko vuosiloma pidetty? Onko vuosiloman pitämisestä sovittu? Kokoaikatyön palkkaan perustuva vuosilomapalkka estää ansiopäivärahan maksamisen. 

Mikä on työalasi työehtosopimuksen mukainen enimmäistyöaika kokoaikatyössä? Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta, jos työaika kalenteriviikossa ylittää 80 % kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.

Onko kysymyksessä kokoaikainen lomautus, lyhennetty työviikko vai lyhennetty työpäivä? Työttömyysturva-asian käsittelyn kannalta on ratkaisevaa, miten lomautus toteutuu.

Kokoaikaiseksi lomautukseksi työttömyysturvassa katsotaan lomautus, joka kestää vähintään kalenteriviikon. Lyhennetty työviikko on kyseessä, jos lomautus toteutuu siten, että kalenteriviikon aikana on sekä täysiä työpäiviä että kokonaan työttömiä päiviä. Lyhennetty työpäivä tarkoittaa, että päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta. Lomautuksen toteutumistapa ratkaisee, onko sinulla oikeus täysimääräiseen vai soviteltuun ansiopäivärahaan. 

Lomautetun ansiopäivärahan hakijan pitää ilmoittaa kassalle mahdollisista lomautukseen tai työsopimukseen liittyvistä muutoksista, koska muutokset saattavat vaikuttaa oikeuteen saada ansiopäivärahaa.  Jos muuttunut tilanne ei ole kassan tiedossa, se voi aiheuttaa ansiopäivärahan liikamaksun ja etuuden takaisinperinnän. 

Jos työantaja irtisanoo työsopimuksen lomautuksen aikana, irtisanomisilmoitus pitää toimittaa kassalle heti kun sen on saanut. Koska oikeus irtisanomisajan palkkaan tai sitä vastaavaan korvaukseen estää ansiopäivärahan saamisen, kassa tarvitsee tiedon irtisanomisesta tarkistaakseen sen vaikutuksen työttömyysturvaan.

Lomautettu voi itse irtisanoutua lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana, jos lomautuksen päättymisaika on ollut tiedossa.  Mikäli lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja lomautettu irtisanoo työsopimuksensa, hänellä on oikeus saada työnantajalta korvauksena irtisanomisajan palkkansa. Tieto irtisanoutumisesta tulee toimittaa kassalle, jotta vaikutus työttömyysturvaan voidaan tarkistaa.

Kummassakin edellä mainitussa tilanteessa työsopimuksen päättymisestä on ilmoitettava myös TE-toimistolle.  

Joulukuun 2011 työllisyyskatsauksessa (www.mol.fi) on kerrottu, että lomautettuja oli koko maassa noin 31 000 henkilöä. Työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat katsauksen mukaan kaksinkertaistuneet ja lomautetuksi voi lähiaikoina tulla yli 9000 henkilöä. Toivottavasti vältyt lomautukselta ja työttömyydeltä. Jos et, toivon tästä kirjoituksesta olevan apua ansiopäivärahaa hakiessasi.

YTK:n puhelinpalvelussa linjoilla on arkisin 10 - 13 vastaajaa palvelemassa asiakkaita. Asiakaspalveluaikamme ovat maanantaisin klo 8:00 - 17:00, tiistaista torstaihin klo 8:00 - 16:00 ja perjantaisin klo 8:00 - 15:00. Lounastauko sijoittuu puolen päivän tietämiin ja sen johdosta kello 10:45 - 13:00 välisenä aikana palveluneuvojat lounastavat muutaman henkilön ryhmissä. Haluamme kuitenkin palvella asiakkaita myös lounastaukojen ajan, vaikka vastaajia onkin silloin vähemmän linjoilla. Pahoittelemme, että linjoilla on etenkin lounasaikaan ajoittain ruuhkaista.  Tässä kohtaa tekee tietysti mieli suositella, että mikäli mahdollista, meille kannattaa soittaa muulloin kuin juuri lounastauon aikana. Lounasajan jälkeen kaikki palveluneuvojat ovat taas takaisin linjoilla ja jonotusaika on tällöin lyhyempi.

Kun puhelinlinjat ruuhkautuvat, kirjallisten viestien määrä alkaa lisääntyä. Vaikka viestien määrä lisääntyy vuodenvaihteessa, palvelemme silti sovitun aikataulun mukaisesti ja vastaamme kirjallisiin kysymyksiin viimeistään viestin saapumista seuraavana arkipäivänä.

Juuri  te, meidän asiakkaamme, teette päivästämme mielenkiintoisen ja monipuolisen. Kiitos siis yhteydenotoistanne.  Mikäli Sinulla on kysyttävää tai jotakin pohdittavaa työttömyysturvaan liittyvässä asiassa ole rohkeasti yhteydessä meihin!

Lähivakuutus on vakuuttanut yhdistyksen jäsenet oikeusturvavakuutuksella. Se mahdollistaa lakimieheen turvautumisen tilanteessa, jossa työnantaja laittomasti irtisanoo työsuhteen. Vakuutuksesta korvataan asianajo- ja oikeudenkäyntikulut 10 000 euroon asti. Vakuutuksen omavastuu on 15 % korvattavista kuluista, kuitenkin vähintään 250 €. Tätä vakuutusta ei pidä sekoittaa kotivakuutuksen oikeusturva-vakuutukseen, sillä useimmissa kotivakuutuksissa vakuutetun työhön liittyvät tapaukset on rajattu vakuutuksen ulkopuolelle.  

Toinen jäsenmaksuun automaattisesti sisältyvä vakuutus on tapaturmavakuutus vapaa-ajalle. Siitä voi hakea korvausta tapaturman aiheuttamiin hoitokuluihin aina 3 000 euroon asti ilman omavastuuta. Lisätietoa vakuutuksista ja vakuutusehdoista löytyy yhdistyksen kotisivuilta.

Vuonna 2012 yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus myös itsenäiseen työnhaun verkkovalmennukseen. Valmennus koostuu 10 askelmasta ja se auttaa löytämään omat vahvuudet työnhaun kannalta sekä laatimaan tehokkaat työnhaun tekstit ja valmistautumaan työhaastatteluun.

Lisäksi yhdistyksen jäsenet voivat hyödyntää vakuutusten keskittämisalennusta, tilata jäsenetuhintaisia lehtiä ja hyödyntää alennuksia majoitus- ja kylpyläpalveluista yms.

Mikäli kiinnostuit, löydät yhdistyksestä lisätietoa osoitteesta www.ytk-yhdistys.fi, josta voit lähettää meille myös sähköisen liittymislomakkeen.  

Jos et löytänyt eduistamme itsellesi syytä liittyä joukkoomme, kerro mikä saisi juuri Sinut myös yhdistyksen jäseneksi?

Joku voi kuitenkin pohtia, miksi työttömyyskassa käyttää jäsentensä varoja ilmeen uudistamiseen tai jäsenhankintaan. Ilmeen ja nettisivujen uudistamista on kuitenkin YTK:ssa pidetty hyvin tärkeänä asiana. Ennen kaikkea on tärkeää, miltä oppaamme ja nettisivumme näyttävät. Ulkoasultaan hyviä ja silmää miellyttäviä oppaita tai nettisivuja on huomattavasti mukavampi ja helpompi lukea. Kun asiasisältö on vaikeaa, ulkoasulla edesautetaan sitä, että vaikeasta tekstistä saisi mahdollisimman helposti irti tarvitsemansa tiedon. Nettisivujen osalta myös käytettävyys on tärkeää. Tietoa on paljon, mutta sen pitäisi löytyä vaivattomasti. Näistä syistä aikaa ja resursseja on mielestäni käytetty jäsenen kannalta tärkeisiin asioihin.

YTK on vuoden vaihteen molemmin puolin näkynyt myös televisiossa. YTK:n jäsenet ovat kertoneet, miksi ovat valinneet YTK:n ja miksi työttömyysturva on tärkeää. Myös yksi omista työntekijöistämme on kertonut YTK:sta täältä päin katsottuna. Suomessa on noin 500.000 palkansaajaa, jotka eivät kuulu mihinkään työttömyyskassaan. Jokaiselle palkansaajalle pitäisi mielestämme saada kerrottua, että ansiosidonnainen työttömyysturva edellyttää kassajäsenyyttä. Tästä syystä kampanjamme on tärkeä. On myös nykyisten jäseniemme etu, kun meitä on YTK:ssa mahdollisimman paljon. Suuri jäsenmäärä tasoittaa työllisyystilanteen heilahteluja aloittain ja alueittain.

Olemme alkuvuoden aikana kasvattaneet jäsenmääräämme jo noin 3.500 jäsenellä. Se on hieno määrä, kun vuotta on kulunut vasta kaksi viikkoa. Kampanja televisiossa on päättymässä, mutta jäseniemme kertomuksiin YTK:sta voi käydä tutustumassa tämänkin jälkeen esimerkiksi YouTubessa (http://www.youtube.com/user/YTKkassa/feed). Ja kuten saatat huomata, uudet nettisivut ovat jo käytössä.

Mitä mieltä sinä olet uusista sivuistamme, entä kampanjastamme?

Tehtävä on toteutunut hyvin, sillä Facebookilla on tällä hetkellä yli 800 miljoonaa aktiivista käyttäjää, joista yli puolet kirjautuu Facebookkiin joka päivä. Toisin sanoen Facebookkia käyttää päivittäin noin 400 miljoonaa käyttäjää!  Vaikka Facebook on vuonna 2004 saanut alkunsa Yhdysvalloissa, tällä hetkellä yli 75 prosenttia käyttäjistä ovat muualta kuin Yhdysvalloista ja Facebook-sivustoja on saatavilla jo yli 70 kielellä. Voisi siis sanoa, että maailma on tosiaan pienentynyt Facebookin myötä.

Myös erilaiset yhteisöt ja yritykset ovat viime vuosien aikana yhä enenevässä määrin löytäneet tiensä Facebookkiin. Niin myös YTK, joka avasi oman Facebook-sivustonsa 23.12.2011. YTK haluaa Facebookissakin käydä keskustelua työttömyysturvasta ja näin lisätä kassajärjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tämän keskustelun avulla pyrimme myös entisestään kehittämään YTK:n omia palveluita. Keskustelun sisältö rajoittuu sosiaalisessa mediassa ainoastaan julkiseen tietoon, eikä yksittäisten henkilöiden henkilökohtaisia ja salassa pidettäviä tietoja koskaan käsitellä YTK:n sosiaalisen median kanavissa.

Jännitämme täällä YTK:ssa, miten Facebook-sivustomme otetaan vastaan. Nopeimmat ovat jo löytäneet tiensä sinne, mutta uusia keskustelijoita mahtuu vielä paljon mukaan. Oletko sinä jo liittynyt mukaan?

Vuosi on vaihtumassa ja on aika hiukan muistella mennyttä vuotta ja pohtia tulevaa. YTK:lle vuosi 2011 on ollut työntäyteinen, mutta samalla kuitenkin vuosi, jolloin olemme hiukan saaneet hengähtää vuonna 2009 alkaneen taantuman jälkeen. Etuusmenot ovat kuitenkin pysyneet korkealla tasolla, mikä tarkoittaa sitä, että hyvin moni YTK:n jäsen on vuoden aikana kokenut työttömyyden. Myös työttömyysjaksot ovat valitettavasti pidentyneet. Mitä sitten voi odottaa tulevalta vuodelta? Melkein pitää sanoa, että pelätään pahinta ja toivotaan parasta. Talouskasvuun ja työttömyyteen liittyviä ennusteita on syksyn ajan korjattu huonompaan suuntaan. Kun YTK:n hallitus lokakuussa 2011 vahvisti vuoden 2012 talousarvion, etuusmenoiksi arvioitiin 480.000.000 euroa, mikä olisi kassan historian suurin etuusmenojen määrä. Toivottavasti voimme vuoden päästä todeta, että ennusteemme oli liian pessimistinen ja mahdollisimman moni YTK:n jäsen olisi säästynyt työttömyydeltä.

Toivon kuitenkin, että lauantaina kaikki saavat nauttia yhdessäolosta ja hyvästä ruuasta. Meillä joulupöytään kuuluvat perinteisesti kinkku, kalat ja sienisalaatti, joka pitää tehdä kermavaahtoon, ei missään nimessä majoneesiin. Näitä ja säihkyviä kynttilöitä odotellessa toivotan teille kaikille rauhallista Joulua ja menestystä vuodelle 2012!

Kassa saa vuoden vaihtuessa Verohallinnolta linjasiirtona kaikkien jäsentensä perusverokorttien tiedot. Perusverokorttia ei tarvitse toimittaa kassaan muulloin, kuin silloin jos verotustieto on syystä tai toisesta jäänyt tietojen siirron yhteydessä tulematta. Tällainen tilanne osuu kohdalle esimerkiksi silloin, kun olet liittynyt kassan jäseneksi kesken verovuoden. Näissä tilanteissa käsittelijä pyytää sinua hakemuksen käsittelyn yhteydessä toimittamaan verokortin kassaan.  Jos kassa ei ole saanut lainkaan jäsenen verotietoja, ennakonpidätys toimitetaan Verohallinnon ilmoittaman takautuvan taulukon mukaan. Tällöin ennakonpidätyksen suuruus määräytyy päivärahan suuruuden mukaan. Verohallinnon taulukko löytyy YTK:n nettisivuilta kohdasta Ansioturvan ABC.

Perusverokortti on aina laskettu palkkatuloa varten. Ansiopäivärahassa palkkaa varten laskettua ennakonpidätystä korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä, mutta kuitenkin niin, että ennakonpidätys on aina vähintään 20 prosentin suuruinen. Jos ansiopäivärahaa maksetaan korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla korotettuna, ennakonpidätysprosenttia korotetaan neljällä prosenttiyksiköllä. Vuorottelukorvauksen ennakonpidätys toimitetaan kolme prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin verokorttiin merkityt perus- ja lisäprosentit.

Jos haluat tarkistaa veroprosentin oikeellisuuden, voit ottaa yhteyttä lähimpään verotoimistoon ja pyytää laskemaan muutosverokortin työttömyyspäivärahan maksua varten. Muutosverokorttien tiedot eivät kuitenkaan välity kassaan automaattisesti, vaan muutosverokortti tulee toimittaa kassaan itse postitse. Kassa tarvitsee muutosverokortin aina alkuperäisenä. Tarkista vielä ennen muutosverokortin lähettämistä, että verokortti on laskettu etuutta varten, ei palkalle. Tällöin ennakonpidätys toimitetaan muutosverokortin tietojen mukaisesti, eikä veroprosenttiin tehdä korotuksia.

Kassan ensimmäinen päivärahahakemusten käsittelijä aloitti työnsä toukokuussa 1992. Seuraavaksi pisimpään talossa olleet aloittivat syyskuussa 1992 ja marraskuussa 1993. Kaikkien ensimmäiset työpäivät olivat hyvin samankaltaisia postin avaamisesta uusien jäsenten tietojen tallentamiseen. Toiminnan alussa postia tuli päivässä 10 – 20 cm:n pino. Nykyään suurimpina postipäivinä kuukauden alussa kirjeitä voi tulla jopa viisi laatikollista. Työpäivän aikana saapunut posti arkistoidaan sähköiseen muotoon.

Tekniikan kehittymistä on ollut mielenkiintoista seurata. Alkuaikoina hakemukset mapitettiin käsittelyn jälkeen maksuilmoitusten ja päätösten kanssa. Seuraavan jatkohakemuksen saavuttua mappeja jouduttiin selaamaan ja aika pian paperit olivat hiirenkorvilla, kunnes ne voitiin siirtää lähiarkistosta isompaan arkistoon. Tuolloin ei edes uskallettu haaveilla nykyisen kaltaisesta sähköisestä arkistoinnista.

Marraskuussa 2011 keskimääräinen työsuhteen pituus kassassa oli 9 vuotta 11 kuukautta. Kuten tämä lukukin kertoo, vaihtuvuus kassan henkilöstön osalta on vuosien aikana ollut verrattain pientä.  Henkilökunnasta naisia on 99 ja miehiä 12, työntekijöiden keski-ikä on 43 vuotta.

Kassassa tehdään säännöllisin väliajoin henkilöstötyytyväisyystutkimuksia. Keväällä tehdyssä tutkimuksessa positiivisesti nousivat esille tunne oman työn hyödyllisyydestä ja haasteellisuudesta sekä työnantajan kannustus ja tuki ammatilliselle kehittymiselle. YTK:ssa onkin useita henkilöitä, jotka ovat työn ohessa suorittaneet esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinnon.

Syksyllä vietettiin YTK:n 20-vuotisjuhlia ja tässä yhteydessä YTK muisti pitkään kassassa olleita työntekijöitään. Vähintään 15 vuotta YTK:n palveluksessa olleet työntekijät saivat Keskuskauppakamarin myöntämän pronssisen ansiomerkin. Kaikkiaan ansiomerkin saajia oli 21.

Itse olen ollut NetPostin asiakkaana jo vuosia, mutta sinne saapuneet laskut ovat tulleet myös paperisena minulle. Kassan aloitettua keväällä sähköisten laskujen vastaanottoilmoitusten noutamisen pankista tein pankissani tilauksen sähköisen laskun vastaanottamisesta kassalta, jotta saimme testiaineistoa hakutoiminnosta. Siirtyminen sähköisiin laskuihin tuntui minusta menemiseltä epämukavuusalueelle. Jouduin opettelemaan uuden maksurutiininkin. Tähän asti paperilasku on ollut maksamattomien maksujen pinossa kunnes se on maksettu, jonka jälkeen olen sen arkistoinut mappiin. Toisaalta olen tuskastunut siihen, että tavaraa kertyy kaappeihin eivätkä mitkään säilytystilat riitä. Vastaisuudessa laskupino näkynee verkkopankin sivuilla. Vanhemmat ikäluokat ovat nähneet pankkimaailman muutoksia monet kerrat: pankkikirjat korvattiin tiliotteilla ja tiskiasioinnista siirryttiin verkkopankkiasiointiin ja automaattien käyttöön. Tämä on siihen ketjuun yksi lenkki lisää. 

Epämukavuusalueelle siirtymisestä huolimatta, on sähköiseen laskutukseen siirtyminen osoittanut sittenkin käytännölliseksi ja toimivaksi. Minun ei enää itse tarvitse huolehtia arkistoinnista ja kaappinikin pysyvät siistimpinä.

Muutama viikko sitten oli Kauppalehdessä kirjoitus kuluttajatutkimuksesta, johon vastanneista reilu kolmannes kertoi vastaanottavansa sähköisiä laskuja. Eniten niitä käyttivät 30-41 -vuotiaat. Yllättävintä oli tutkijoille ja minullekin, että vähiten niitä vastaanottivat alle 30-vuotiaat.

Joko sinä olet tilannut sähköisiä laskuja? Jos olet, mikä on sinulle suurin hyöty sähköisissä laskuissa? Onko jokin erityinen syy, miksi et missään nimessä tilaa niitä?

Jos haluat ihan vain käväistä ulkomailla, työttömällä työnhakijalla on oikeus tehdä satunnainen ja lyhyt ulkomaanmatka työttömyysturvaa menettämättä. Jotta työttömyysturva ei katkeaisi, matkasta pitää ilmoittaa etukäteen työ- ja elinkeinotoimistoon. Matka voi kestää korkeintaan kuusi työttömyysturvan maksupäivää, joten matka voisi pisimmillään olla maanantaista seuraavan viikon maanantaihin kestävä.

Työttömänä lähteminen ulkomaille saattaa olla kevään 2012 jälkeen helpompaa kuin nyt, mikäli parhaillaan käsittelyssä oleva työttömyysturvalain muutos hyväksytään. Hallitus on nimittäin esittänyt, että työttömyysturvalaista poistettaisiin säännös, jonka mukaan oikeutta työttömyysetuuteen ei ole yli kuusi päivää kestävän ulkomaanmatkan ajalta.

Mikäli suunnittelet lähtöä ulkomaille pidemmäksi ajaksi kuin kuudeksi päiväksi, on se mahdollista esimerkiksi silloin kun lähdet työnhakuun toiseen EU-maahan. Työnhaku toisessa EU-maassa on mahdollista työttömyysturvalla tuettuna tiettyjen edellytysten täyttyessä. Saadaksesi päivärahaa työttömyyskassastasi työnhakumatkan ajalta, on sinun täytettävä sekä kotimaan yleiset päivärahaedellytykset että työnhakumaan omat velvoitteet. Joka tapauksessa ennen matkaa sinun on pitänyt olla työttömänä työnhakijana Suomessa neljä viikkoa ennen lähtöäsi ja työnhakumaassa sinun tulee rekisteröityä työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa. Lähtiessäsi työnhakuun toiseen EU-maahan, kassa kirjoittaa mukaasi lomakkeen, jonka tarvitset rekisteröityessäsi työttömäksi työnhakijaksi työnhakumaassa.

Oikeus etuuksiin jatkuu enintään kolme kuukautta, ellei lähtömaan enimmäisaika täyty ennen tätä (Suomessa ansiopäivärahan enimmäisaika on 500 päivää). Mikäli työnhaku toisessa EU-maassa ei tuota tulosta ja palaat takaisin Suomeen työnhakijaksi, mene ensimmäiseksi TE-toimistoon kertomaan paluustasi. On myös tärkeää muistaa, että oikeus päivärahaan säilyy vain silloin, kun palaat Suomeen kolmen kuukauden sisällä.

Oletko Sinä harkinnut työnhakua ulkomailla? Jos olet, auttoiko tämä kirjoitus pohdintojasi vai jäikö jokin asia vielä askarruttamaan? Käy tarvittaessa tutustumassa aiheeseen myös kotisivuillamme.

lisäpäiväoikeus

oikeus saada ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täyttymisen jälkeen – esimerkiksi vuonna 1953 syntynyt voi saada ansiopäivärahaa lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin hän täyttää 65 vuotta edellyttäen, että hän on täyttänyt 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika on täyttynyt ja työssäoloaikaa on tällöin ollut vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana

lomautukseen rinnastettava syy 

työnteon keskeytyminen esimerkiksi työsopimukseen kirjatun ehdon vuoksi tai työnteon estyminen sellaisen lakon takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta omiin työehtoihin

sääeste

pakkasesta johtuva työnteon estyminen rakennus- ja metsäalalla

työssäolovelvoite

työ- ja elinkeinotoimiston asettama velvoite olla kolme kuukautta työssä tai koulutuksessa tilanteessa, jossa työnhakija on toistuvasti kieltäytynyt vastaanottamasta työtä tai koulutusta  

työmarkkinoilla olo

työssäoloehtoon luettava työ, työllistyminen yritystoiminnassa tai omassa työssä, työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen ja työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa olo on työmarkkinoilla oloa – yli kuuden kuukauden poissaolo työmarkkinoilta aiheuttaa aikaisemmin kertyneen työssäoloehdon menettämisen, ellei poissaololle ole hyväksyttävää syytä

hyväksyttävä syy

syy, jonka perusteella työmarkkinoilta poissaolo on hyväksyttävää – esimerkiksi sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, päätoimiset opinnot, apurahakausi, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito

palkansaajan jälkisuoja

aika, jonka yrittäjäksi ryhtynyt ja yrittäjäkassaan siirtynyt palkansaaja säilyttää palkansaajana täyttämänsä työssäoloehdon – enintään yrittäjän työssäoloehdon pituinen eli 18 kuukautta

90 prosentin sääntö

ansiopäivärahan laskentasääntö, jonka mukaan päiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta

100 prosentin sääntö

ansiopäivärahan laskentasääntö, jonka mukaan korotetun ansio-osan tai muutosturvan ansio-osan sisältävä ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen

vertailusääntö

ansiopäivärahan laskentasääntö, jonka mukaan ansiopäivärahan määrä lapsikorotuksineen on vähintään samansuuruinen kuin peruspäiväraha lapsikorotuksineen

Toivottavasti näistä sananselityksistä on ollut hyötyä työttömyysturvan termeihin perehtymisessä. Neuvoja ja kysymyksiä voi aina tarpeen tullen myös suoraan meille työttömyysturvan ammattilaisille esittää.

YTK:n maksamat etuusmenot ovat kasvaneet finanssikriisin aiheuttamasta työttömyyden kasvusta johtuen merkittävästi. Vuonna 2008 maksoimme etuuksia jäsenillemme 205 miljoonaa euroa, jonka jälkeen vuonna 2009 etuusmenot kasvoivat 334 miljoonaan euroon ja vuonna 2010 jo 404 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden etuusmenoennusteemme on noin 380 miljoonaa euroa. Talouden epävarmojen aikojen jatkuessa olemme tehneet vuodelle 2012 talousarvion, jonka perusteella YTK on mitoittanut jäsenmaksunsa ja kulunsa siten, ettei huomattavakaan etuusmenojen kasvu aiheuta ongelmia kassan toiminnalle. Olemme varautuneet ensi vuodelle 480 miljoonan euron etuusmenoihin ja lähes yhdeksän prosentin työttömyysasteeseen. Kassan pääomat kestävät vieläkin suuremmat etuusmenot rahastoasteemme kärsimättä liikaa.

Edellä on kerrottu siis pelkät pääluvut jäsenmaksusta ja talousarviosta. Talousarviota tehdessämme joudumme kuitenkin ottamaan huomioon useita eri asioita, jotta saisimme määriteltyä jäsenmaksumme ja käytössämme olevat resurssimme mahdollisimman oikein seuraavalle vuodelle. Arvioimme tulevan vuoden työllisyyden kehittymistä maailman ja Suomen talouden näkymiin perustuen sekä sitä, miten ne vaikuttavat kassamme etuusmenoihin, henkilöstökuluihin ja tarvittaviin investointeihin. Sijoitustoiminnan tuottojen ja riskien arvioiminen on myös hyvin tärkeää. Arvioinnin haasteellisuutta lisää se, että seuraavan vuoden talousarvio pitää lähettää Finanssivalvonnalle jo kuluvan vuoden lokakuun puolivälissä, joten arvio joudutaan valmistelemaan niiden tietojen ja ennusteiden pohjalta, jotka ovat käytettävissä kuluvan vuoden syyskuussa. Tämä on ollut varsin mielenkiintoista viime vuosina, kun talouden globaalit näkymät ovat olleet sumuiset ja talouden realiteetit muuttuvat nopeasti suuntaan tai toiseen. Tällöin varovaisuuden merkitys kassan talouden hoidossa on korostunut entisestään ja kassan maksuvalmiuden varmistaminen on noussut ensisijaiseksi tavoitteeksi hyvän asiakaspalvelun rinnalle.

Kehitystä voisi ehkä toivoa siihen, että työttömyyskassat voisivat lokakuussa ilmoittaa arvion siitä, missä seuraavan vuoden etuusmenot liikkuvat ja miten suurella jäsenmaksulla etuusmenot ja toiminta pystytään hoitamaan. Lähempänä vuoden loppua tehtäisiin sitten lopullinen ehdotus viranomaiselle. Näin kaikilla olisi käytössä enemmän tietoa kuluneen vuoden talouden toteutumista ja seuraavakin vuosi olisi luultavasti hieman helpommin ennustettavissa. Samalla lopullisen talousarvion pohjana olisi lähes varmasti toteutuva kuluvan vuoden tulos, joka vaikuttaa tuleviin rahastoasteisiin yms. Tämä varmistaisi tietenkin nykyistä paremmin jäsenmaksujen riittävyyden, mutta samalla voitaisiin luopua osasta sitä pessimistisyyttä, joka nyt joudutaan tekemään varmuuden vuoksi. Tämä olisi todennäköisesti jäsenmaksujen kannalta hyväkin asia.

Olemme siis yleistä käsitystä pessimistisempiä työllisyyden kehityksen suhteen. Talousarviomme pohjana olevaa työttömyysprosenttia arvioitaessa on kuitenkin huomioitava, että pelkkä jäsenistön työttömyysaste ei määrää etuusmenojen kokonaissummaa. Iso merkitys on myös työttömien jäsenten työttömyysjaksojen kestolla. Sama prosentuaalinen työttömien jäsenten määrä vaatii huomattavasti suuremman etuusmäärän, jos työttömyysjaksot pitenevät oleellisesti. Vuoden 2012 talousarvion valmistelussa työttömyysjaksojen piteneminen entisestään on ollut yksi merkittävä muuttuja. Talousarviomme 480 miljoonan etuusmenot voivat siis toteutua myös olettamaamme pienemmällä työttömyysasteella, mikäli keskimääräiset työttömyysjaksot pitenevät, kuten finanssikriisin jälkeen on tapahtunut vuosina 2008-2011. 

Merkittävä tekijä kassan toiminnassa on kassan rahoitusaste. Kassan talousarviota tehtäessä on aina pidettävä mielessä se, että millään realistisesti ajateltavissa olevalla etuusmenojen ja hallintokulujen yhteismäärällä kassan rahastoaste ei laskisi alle 100 prosentin. Samalla pitää pystyä määrittämään jäsenmaksu tasolle, jolla edellä mainittu vähimmäistavoite pystytään toteuttamaan. Rahastoasteella tarkoitetaan kassan tasoitusrahaston suuruutta verrattuna kassan omalla vastuulla oleviin etuusmenoihin ja hallintokuluihin. Tasoitusrahaston vaadittu minimitaso on siis 100 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kassa pystyy huolehtimaan omalla vastuullaan olevista menoista vuoden ajan, vaikka se jäisi kokonaan ilman jäsenmaksutuloja. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että pelkkä hyvä taloudellinen tulos ei takaa työttömyyskassan rahastoasteen suotuisaa kehitystä. Tasoitusrahaston koko suhteutetaan kassan omalla vastuulla oleviin menoihin ja niiden kasvaessa nopeasti voi erittäinkin hyvä tilikauden tulos jäädä laskevan rahoitusasteen varjoon. YTK:n rahastoaste tullee olemaan noin 160 prosenttia vuoden 2011 lopussa.

YTK:n ollessa Suomen suurin työttömyyskassa on myös jäsenistömme työttömyysaste hyvin lähellä valtakunnallista työttömyysastetta. Suuruus ei ole kuitenkaan mikään itseisarvo, vaan sen pitää tuoda mukanaan myös toiminnan tehokkuutta. YTK on onnistunut tässä varsin hyvin ja tämä käy hyvin ilmi Finanssivalvonnan julkaisusta Työttömyyskassat 2010. YTK:n tehokkuus on tilastojenkin valossa kassojen kärkiluokkaa suhteuttaa sen sitten maksettuihin etuusmenoihin tai jäsenmäärään.  

YTK:n ensi vuoden talousarvio on varovainen verrattuna esimerkiksi eri pankkien ja ennustelaitosten näkemyksiin. Talousarviota syyskuussa tehdessämme pörssikurssit laskivat ja valtioiden velkakriisi jatkoi kärjistymistään samalla, kun Suomessa alkoivat yt-neuvotteluihin liittyvät ilmoitukset lisääntyä nopeasti. Lisäksi kuluttajien luottamus talouteen oli alkanut heikentyä. Työttömyyskassan näkökulmasta tilanne vaikutti monessa suhteessa samanlaiselta kuin vuoden 2008 syksy. Tässä ympäristössä on ollut mielestämme vastuullista lähteä näkemyksestä, missä työttömyys voi nousta nopeastikin ja jo työttöminä olevien jäsentemme työllistyminen voi vaikeutua. Nyt tiedämme, että EU:n päättäjät ovat saaneet aikaiseksi päätöksiä, jotka ovat vahvistaneet markkinoiden luottamusta ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta toisaalta olemme edelleen sitä mieltä, että suuret ja tarvittavat rakenteelliset muutokset ovat vielä päättämättä ja siten tekemättäkin. Monet asiantuntijat ovat esittäneet näkemyksenään, että nyt aikaansaadut päätökset ovat oikean suuntaisia, mutta tulevat liian myöhään ja nykytilanteeseen liian vähäisinä kooltaan. Lisäksi Kreikan aikomus järjestää kansanäänestys EU:n ja IMF:n apupaketin ja sen ehtojen hyväksymisestä aiheuttaa uutta epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Tästä syystä olemme edelleen sitä mieltä, että ei vara venettä kaada ja on järkevää, että olemme varautuneet ensi vuotta ajatellen siihen, että luottamus talouteen jatkaa laskuaan. Jos taloustilanne kehittyykin arviotamme suotuisammin, myös vakuutustoimintamme tulos kehittyy paremmin ja rahastoasteemme nousee ripeämmin. Tämä puolestaan mahdollistaisi jatkossa ehkä jopa nykyistäkin kilpailukykyisemmän jäsenmaksun tuleville vuosille. Näin ollen pitää kai toivoa, että arviomme ensi vuodesta osoittautuu pessimistisyydessään vääräksi :) .

Mitä sitä muuta tekemistä kaamosaikaan olisikaan, kun rentoutumista tv:n edessä, mainoskatkoilla jääkaapilla käyden. Kohta ulkona on taas niin pimeää, että töistä lähtiessämme on yhtä pimeää kuin aamulla töihin tullessamme.

Tietosivusto Wikipedia kertoo, että ruokahalun lisääntymisen, lihomisen, väsymyksen ja runsasunisuuden esiintyessä talvisin, ilman masennuksen taudinkuvaa, ei ole kyseessä kaamosmasennus vaan lievempi tauti eli kaamosrasitus. Kaamosrasitusta ei kuitenkaan pidetä luulotautina, vaan sen katsotaan oikeastikin johtuvan luonnollisen valon puutteesta talviaikana.

Tässä 10 vinkkiä kaamosrasituksen karkotukseen:

1. Yhteinen illanvietto ystävien kesken. Hyvä ruoka = parempi mieli.
2. Uusi liikuntaharrastus. Tarkoittaa todellisuudessa siis uusien liikuntavaatteiden hankkimista eli aina niin piristävää ostosreissua (ei tarkoita postimyyntitilaamista netistä).
3. Työväenopiston kielikurssi. Kevään kynnyksellä espanjan kielen taitosi on niin hallussa, että voit varata viikonloppumatkan Barcelonaan.
4. Jouluvalot. Asenna triplamäärä jouluvaloja aikaisempiin vuosiin verrattuna. Jouluvalojahan näkee jo nyt. Voittaako mikään naapurikateutta?
5. Terveellinen ruokavalio. Pitäisikö siis unohtaa glögit ja piparit ja vaihtaa ne porkkanoihin? Mitä ne puput sitten talvella syö?
6. Kirkasvalolamppu. Heräisitkö mieluusti aamulla puolituntia aikaisemmin saamaan valohoitoa vai käyttäisitkö mieluummin saman ajan nukkumiseen?
7. Jalkahoito. Varaa itsellesi hemmotteluhoito kauneushoitolasta. Mieti, kuinka hienoa on laittaa hoidetut jalat monoihin. Kyllä luistaa ylämäessäkin!
8. Vitamiinikuuri. Löydät ostamasi vitamiinipurkin keväällä kaapistasi lähes käyttämättömänä. Kiroat itsesi, miksi et voinut purkkiin tuhlaamisia rahoja käyttää vaikkapa uuteen aurinkopuuteriin. Eikö olisi hienoa näyttää ruskettuneelta keskellä valkoisten hankien?
9. Siivous. Syyssiivous. Joulusiivous. Kevätsiivous. Kuka meillä oikein sekoittaa
10. Karkaaminen. Jos suinkin mahdollista, lomamatka etelänlämpöön kruunaa koko pimeän kauden. Hyviä vaihtoehtoja ovat esim. Thaimaa, Kap Verde ja Kuuba. Muista paluulippu!

Mikä saa sinut jaksamaan yli kaamoskauden?

 (Tässä linkki Wikipedian sivuille: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaamosrasitus)

Viime viikon blogikirjoituksessa käsittelin työvoimapoliittista koulutusta ja sen tuomia mahdollisuuksia suorittaa opintoja työttömyysetuudella tuettuna. Kuten jo viime viikolla mainitsin, työvoimapoliittisen koulutuksen lisäksi on myös toinen tapa opiskella päätoimisesti työttömyysetuudella tuettuna. Tämä vaihtoehto on omaehtoinen opiskelu.

Vuoden 2010 alusta lukien on tietyin edellytyksin voinut opiskella päätoimisia omaehtoisia opintoja menettämättä kuitenkaan työttömyysetuutta. Edellytyksenä on, että vähintään 25 -vuotias opiskelija on samaan aikaan työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja hänen työnhakunsa on voimassa. Lisäksi edellytetään, että työ- ja elinkeinotoimisto on todennut opiskelijan koulutustarpeen ja arvioinut opiskelun tukemisen työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaiseksi ammattitaidon ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Jotta opiskelua voidaan tukea työttömyysetuudella, tulee omaehtoisesta opiskelusta sopia työ- ja elinkeinotoimistossa laadittavassa työhakusuunnitelmassa tai työllistymisohjelmassa ennen opintojen aloittamista.

Näitä työttömyysetuudella tuettuja omaehtoisia opintoja ovat mm. yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen, nuorille suunnatut lukio-opinnot sekä opinnot, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden tai 25 tuntia viikossa.  Yhtenä edellytyksenä on, että opintojen tulee johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai mainittujen tutkintojen osien suorittamiseen. Myös ammatilliset lisä- ja täydennyskoulutukset tai avoimet yliopisto- tai ammattikorkeakouluopinnot ovat mahdollisia.

Jotta työttömyysetuutta voidaan omaehtoisen opiskelun ajalta maksaa, tulee työ- ja elinkeinotoimistolle toimittaa todistus opiskelijaksi hyväksymisestä, opintojen aloittamisesta ja opintojen aikaisista lomajaksoista. Luonnollisesti myös opetukseen tulee osallistua säännöllisesti ja opintojen etenemisestä on toimitettava selvitys työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakusuunnitelman mukaisesti. Kun opinnot sitten jossain kohtaa päättyvät, tulee siitäkin ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoon.

Omaehtoisten opintojen kestolle ei ole sinällään asetettu vaatimuksia, mutta työttömyysetuutta opiskelun tukemiseen voi saada enintään 24 kuukautta opintokokonaisuutta kohden. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös omaehtoisen opiskelun ajalta maksetut päivät lasketaan mukaan ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaan. Lisäksi omaehtoisen opiskelun ajalta, samoin kuin työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta, maksetaan 9 euron suuruista ylläpitokorvausta. Joissain tapauksissa ylläpitokorvaus voidaan työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksesta riippuen maksaa korotettuna, jolloin ylläpitokorvauksen määrä on 18 euroa päivässä.

Toivotan kaikille opintiellä oleville jaksamista, intoa ja iloa opintoihin!

Suuri kiitos kaikille osastollamme käyneille Turun Osaava Nainen –messuilla  Minä ja muu messutiimi olemme hyvin otettuja saamastamme positiivisesta palautteesta. Vaikka työttömyyskassan toiminta saattaa joidenkin mielestä olla vähän tylsä puheenaihe, yllättävän moni tuli meille juttelemaan aidosti asiasta kiinnostuneena. Tämän lisäksi messupäiviämme piristi kassan jäseniltä saatu positiivinen palaute ja kehut koskien messuosastoamme. Yllä kuvatodiste upeasta osastostamme.

Messuviikonloppu oli kaiken kaikkiaan hyvin onnistunut ja siitä kuuluu kiitos kaikille osastollamme käyneille messuvieraille, pirteälle messutiimille, naapuriosastoillemme hauskasta seurasta ja Turun kongressi- ja messukeskukselle hyvin järjestetyistä messuista  Nyt vain seuraavia messuja odottelemaan!

Kävitkö Sinä Osaava Nainen -messuilla? Mitä tykkäsit?

Yleinen työttömyyskassa YTK osallistuu Osaava Nainen 2011 –messuille, tervetuloa käymään osastollamme! Messut järjestetään Turun Messukeskuksessa tulevana viikonloppuna, eli 14. – 16.10.2011. Tällä suurtapahtumalla on pitkät perinteet ja luvassa on tänäkin vuonna meidän lisäksi monia kiinnostavia näytteilleasettajia.

Messutiimimme odottelee jo innolla viikonloppua, tule katsomaan meitä osastollemme niin tullaan tutuiksi!

Messujen aukioloajat ovat seuraavat: perjantaina 14.10. klo 10-18, lauantaina 15.10. 10-17 ja sunnuntaina 16.10. 10-17.

Lisää tietoa messuista löydät osoitteesta: http://turunmessukeskus.fi/messut-ja-tapahtumat/osaava-nainen/etusivu

Kassan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti. Liittymislomakkeen voi täyttää ja lähettää sähköisesti kotisivujemme (www.ytk.fi) etusivulta. Liittymislomakkeen voi myös tulostaa kohdasta Lomakkeet ja lähettää sen postitse. Kassan jäsenyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä kun liittymislomake saapuu kassaan. Jäsenyyttä ei voida aloittaa takautuvasti.

2.    Mikä on kassan jäsenmaksu?

YTK:n jäsenmaksu on kiinteä kalenterivuosimaksu. Maksu tulee siis suorittaa aina kokonaisuudessaan, vaikka liittyminen tai eroaminen tapahtuisi kesken vuotta. Vuoden 2011 jäsenmaksu on 99 euroa.

3.    Milloin jäsenmaksulasku tulee?

Uusi jäsen saa ensimmäisen jäsenmaksulaskun parin viikon sisällä liittymisestä. Tämän jälkeen lasku tulee aina seuraavan alkuvuoden aikana. Jäsen voi itse valita, haluaako laskun jatkossa postitse, Itellan Netposti-palveluun tai e-laskuna. Jäsenmaksulaskut lähetetään porrastetusti jäsenen syntymäkuukauden perusteella. Mikäli perheessä on siis muita YTK:n jäseniä, laskut eivät välttämättä tule samanaikaisesti.

4.    Miten kassaan siirrytään ns. vanhana jäsenenä?

Työttömyyskassan vaihtaminen on mahdollista. Tällöin on syytä lähettää ensin jäsenhakemus uuteen työttömyyskassaan. Saatuasi varmistuksen jäsenyytesi hyväksymisestä, toimita eroilmoitus edelliseen kassaan, sillä kahden kassan jäsen et voi olla. Näin työttömyysturvasi jatkuu katkoksitta ja siirtyminen kassasta toiseen on tapahtunut ns. vanhana jäsenenä. Liittymislomakkeessa voit myös antaa YTK:lle valtuuden päättää edellisen työttömyyskassasi jäsenyyden puolestasi. Mahdollinen ammattiliiton jäsenyys sinun tulee kuitenkin päättää itse.

Jotta kyseessä on kassasiirto, ei työttömyyskassan jäsenyyden päättymisen ja uuden työttömyyskassaan liittymisen välille saa tulla yli kuukauden katkosta. Myöskään jäsenmaksuihin ei saa tulla yli kuukauden katkosta.

5.    Jään äitiyslomalle / lähden opiskelemaan/armeijaan, täytyykö minun maksaa jäsenmaksua?

Työssäoloehdon tarkastelujaksoa (28 kuukautta) voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla mm. lapsen syntymän tai enintään alle 3-vuotiaan lapsen hoidon, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, sairauden, laitoshoidon tai kuntoutuksen takia. Tällöin voit säilyttää ennen esim. äitiysloman alkua hankkimasi työssäoloviikot. Kerätyn ajan säilyttämiseksi kassan jäsenmaksu tulee suorittaa normaalisti.

6.    Miten kassasta erotaan?

YTK:sta voit erota toimittamalla kassalle kirjallisen, vapaamuotoisen eroilmoituksen, jossa on nimesi sekä jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Kotisivuilta (www.ytk.fi) kohdastaJäsenyys, Eroilmoitus, voit myös lähettää sähköisen eroilmoituksen.

Yleinen työttömyyskassa YTK viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan. Kassan perustamiskirja allekirjoitettiin 21.8.1991 ja Sosiaali- ja terveysministeriö antoi toimiluvan 17.9.1991. Varsinainen vakuutustoimintamme alkoi 1.1.1992.

Loimaan kassanakin tunnettu YTK perustettiin 1990-luvun alun laman keskellä, kun osa palkansaajista koki, että heillä on tarve ainoastaan ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle ilman jäsenyyksiä muissa yhteisöissä. YTK toi markkinoille valinnan vapauden, mikä on kiinnostanut palkansaajia perustamisesta saakka. Jäsenmäärä onkin kehittynyt suotuisasti kassan perustamisesta lähtien. Olemme noin 313.000 jäsenellä Suomen suurin työttömyyskassa ja jo noin 12,5 % suomalaisista palkansaajista on valinnut Loimaan kassan ansioturvansa vakuuttajaksi. Aloitimme toimintamme yksityisten työalojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden ansioturvan vakuuttajana, mutta tänä päivänä kaikki palkkatyöntekijät voivat liittyä kassamme jäseniksi.

YTK:n tavoitteena on tarjota eri alojen työntekijöille kustannustehokas ja palveluiltaan erinomainen ansiosidonnaisen työttömyysturvan hoitomalli. YTK pyrkii siihen, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan hoitaminen tehokkaasti ja laadukkaasti tukee samalla työelämän joustavuutta ja hyvää työllistymistä.

Työttömyyskassan menot ja jäsenmaksun suuruus riippuvat suureksi osaksi kassan jäsenten työttömyystilanteesta. Edellisen taantuman mukanaan tuoma työttömyyden kasvu näkyy maksetuissa etuusmenoissa edelleen. Vuonna 2010 maksoimme etuuksia noin 404 miljoonaa euroa ja tänä vuonnakin etuusmenot nousevat lähelle 390 miljoonaa euroa. Etuusmenoja paremmin työttömyyskassa pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan hallintokulujensa suuruuteen. YTK pyrkii toiminnassaan jatkuvasti kehittämään palveluidensa kustannustehokkuutta, jolloin YTK ei omilla toimillaan aiheuta jäsenille jäsenmaksun korotuspaineita. Kustannustehokkuuden ohella jäsenten ansioturvan turvaaminen sekä ystävällinen ja asiantunteva palvelu ovat YTK:n toiminnan kulmakiviä.

Juhlimme 20 vuottamme 16.9.2011 juhlaseminaarin merkeissä. Juhlan jälkeen koittaa kuitenkin arki ja tätä arkea rakennamme osaavan ja motivoituneen henkilökunnan varaan. Ilman meidän porukkaa täällä Loimaalla emme olisi pystyneet kasvamaan Suomen suurimmaksi työttömyyskassaksi. Kiitos näistä kahdestakymmenestä vuodesta kuuluu siis kaikille teille, jotka olette valinneet YTK:n ansioturvanne vakuuttajaksi sekä henkilökunnallamme täällä Loimaalla.

Syksyn käynnistyessä alkaa myös monen koululaisen ja opiskelijan aherrus opintojen parissa. Opiskelutarjonta on nykyisin varsin laajaa ja halutessaan voi lähteä opiskelemaan mitä erilaisimpia asioita.

Työttömyysturvassa lähtökohtana on, että päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, mutta sivutoimisten opintojen ajalta voi olla oikeus saada työttömyysetuutta. Opiskelujen vaikutuksen työttömyysetuuteen tutkii aina työ- ja elinkeinotoimisto.

Koska poikkeukset vahvistavat aina pääsäännön, on päätoiminen opiskelu kuitenkin tietyissä tilanteissa mahdollista myös työttömyysetuudella tuettuna. Näitä tilanteita on kaksi; työvoimapoliittinen koulutus sekä omaehtoinen opiskelu.

Työvoimapoliittinen koulutus on työ- ja elinkeinotoimiston järjestämää ja rahoittamaa koulutusta. Sinne haetaan aina työ- ja elinkeinotoimiston kautta, joka myös valitsee opiskelijat. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti 20 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka ovat työttömiä työnhakijoita tai työttömyysuhan alaisia. Koulutuksen avulla pyritään parantamaan henkilön mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla tai päästä sinne takaisin. Useimmiten kyse on jatko- tai täydennyskoulutuksesta, joka tähtää ammattitutkintoon tai sen osaan.

Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuvalle henkilölle maksetaan koulutuksen ajalta sitä työttömyysetuutta, johon hänellä olisi oikeus työttömänä olleessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenelle maksetaan ansiopäivärahaa kun kaikki maksamisen edellytykset täyttyvät (esimerkiksi jäsenyys- ja työssäoloehto). Jos koulutuksesta on sovittu työ- ja elinkeinotoimiston kanssa laaditussa työllistymissuunnitelmassa, voidaan ansiopäivärahaa maksaa korotettuna. Koulutuksen ajalta maksetut päivät lasketaan mukaan ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaan.

Lisäksi koulutuksen ajalta maksetaan 9 euron suuruista ylläpitokorvausta. Joissain tapauksissa ylläpitokorvaus voidaan työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksesta riippuen maksaa korotettuna, jolloin ylläpitokorvauksen määrä on 18 euroa päivässä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastotiedotteen (2011:3) mukaan työvoimapoliittiseen koulutukseen hakeutuvien määrä on vuosittain kasvanut. Työvoimakoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrä oli esimerkiksi vuonna 2010 keskimäärin 32 800, joista noin 25 000 sai ansiopäivärahaa. Tilaston mukaan työvoimakoulutuksen vuonna 2010 suorittaneista 53 % oli työssä kaksi kuukautta koulutuksenpäättymisen jälkeen. Monille opiskelusta on siis ollut hyötyä.

Omaehtoisen opiskelun osalta palaan asiaan ensi viikon blogissa.

1.    Mikä on omavastuuaika ja milloin omavastuuaika otetaan?

Omavastuuaika asetetaan aina, kun uusi työssäoloehto täyttyy ja enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta.

Omavastuuaika on 7 täyttä työpäivää vastaava aika ja sen tulee täyttyä 8 peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Huomaa, että mikäli teet osa-aikatyötä tai työaikaasi on lyhennetty, omavastuuaika täyttyy hitaammin.

Omavastuuaika voidaan asettaa vain sellaiselle ajalle, jolloin muutoin olisi oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Se ei siis voi kulua lomakorvauksen jaksottamisen aikana, ei myöskään työ- ja elinkeinotoimiston asettaman karenssin aikana eikä aikana, jolloin työtä on ollut niin paljon, että soviteltavaa päivärahaa ei voida maksaa työaikarajan ylittämisen vuoksi.

Työttömyyspäivärahaa maksetaan kuitenkin omavastuuajan estämättä, jos olet työllistymistä edistävässä palvelussa.

2. Kuukausipalkkani on 2 500 euroa, mutta ansiopäivärahapäätöksessä päivärahan perusteena oleva kuukausipalkka on pienempi. Miksi?

Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä ajalta, jona palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt. Laskennassa otetaan huomioon vakiintunut palkkatulo vähintään työssäoloehtoon oikeuttavien 34 kalenteriviikon ajalta.

Vakiintuneena palkkana pidetään ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta on vähennetty lomaraha ja lomakorvaus sekä muut työsuhteen päättymiseen liittyvät ylimääräiset korvaukset. Laskenta tehdään kassaan toimitetun palkkatodistuksen pohjalta.

Palkkatulo jaetaan jaksoon sisältyvien päivien määrällä, jolloin saadaan  päiväpalkka.  Jos palkkatodistus on tasan 34 viikon ajalta, jaksoon sisältyvien päivien määrä on 170 päivää. Sen jälkeen päiväpalkasta vähennetään 3,67 % (vuonna 2011), joka on työntekijäin eläkemaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuva vähennys. Tämän jälkeen saatu tulo kerrotaan 21,5:llä, joka on laskennallisten päivien määrä per kuukausi.

Päivärahan määritys tehdään keskimääräisestä päiväpalkasta eikä laskennan perusteena käytetä kuukausipalkkaa. Lisäksi tulee huomata palkkatulosta tehtävä Tel-vähennys, joka jo yksistään vaikuttaa sen, ettei päivärahan perusteena oleva palkka vastaa työstä saatua kuukausipalkkaa.

3. Miksi kassasta pyydetään palkkatodistusta, vaikka olen lähettänyt palkkaerittelyn?

Palkkatodistus pyydetään yleensä siksi, että palkkaerittelystä ei näy kaikkia tarvittavia tietoja.

Palkkatodistuksessa tulisi näkyä selkeästi se aika, jolta todistus on annettu, ansaittu bruttopalkka sekä lomaraha ja lomakorvaus eriteltynä. Lisäksi, mikäli esimerkiksi työsuhteen päätyttyä on maksettu muita ylimääräisiä korvauksia, tulee myös niiden olla eriteltyinä. Unohtaa ei sovi myöskään työnantajan nimeä ja yhteystietoja. Palkkaerittelyssä tai palkkalaskelmassa näitä tietoja ei kaikilta osin ole ilmoitettu.

Jos haet soviteltavaa päivärahaa, riittää että toimitat kassaan palkkaerittelyn, tilinauhan tai palkkalaskelman, josta ilmenee hakujakson aikana ansaittu työtulo.

4. Miksi kassa pyytää toimittamaan irtisanomisilmoituksen? Olen lähettänyt työtodistuksen, eikö se riitä?

Kun kyseessä on vakituinen työsuhde ( = toistaiseksi voimassa oleva työsuhde), se pitää sisällään myös irtisanomisajan. Irtisanomisaikana sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, koska sinä aikana sinulla on oikeus saada työnantajalta palkkaa. Työttömyyskassassa tarkastetaan, että työsuhde sisältää mainitun irtisanomisajan. Se milloin työsuhde on irtisanottu, ei selviä työtodistuksesta, koska työtodistuksessa on kerrottu vain työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä.  

5. Haetaanko päivärahaa myös työvoimapoliittisen karenssin ajalta?

Päivärahahakemusta ei tarvitse täyttää karenssin aikana.  Mutta jos kyseessä on ensimmäinen hakemus ja toimitat sen kassaan normaaliin tapaan myös karenssin ajalta, niin hakemuksesi käsittely nopeutuu karenssin jälkeen, jos olet vielä silloin työtön. Tämä siksi, että karenssin aikana saadaan paperit kuntoon ja päivärahan määritys tehtyä.

Mikäli haluat toimia vasta karenssin jälkeen, niin muistathan laittaa kassaan tiedon, onko sinulla ollut työtuloa karenssin aikana. Mikäli olet ollut työssä, tulee tiedot työssäolosta toimittaa kassaan karenssin jälkeisen hakemuksen yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä maksetun lomakorvauksen jaksottamista koskevat säännökset ovat olleet voimassa työttömyysturvalaissa vuodesta 1997 lukien. Säännöksen voimaantullessa jaksotus tehtiin yli kuukauden pituisen kokoaikatyön osalta. Sittemmin sovitellun päivärahan säännösten muuttumisen myötä muuttui myös lomakorvauksen jaksotus siten, että jaksotus tehdään, jos kokoaikatyö on kestänyt yli kaksi viikkoa.  Jaksotusaika saadaan kun lomakorvauksen määrä jaetaan työsuhteesta saadulla päiväpalkalla, eikä oikeutta työttömyyspäivärahaan ole jaksotusajalta.

Lomakorvauksen jaksottamisen poistamisesta työttömyysturvalaista on vuosien varrella käyty aika ajoin keskustelua. Jaksottamista on pidetty epäoikeudenmukaisena, koska joissakin tapauksissa jaksotusaika voi olla pitempi kuin työsuhteesta kertynyt vuosiloma. Jaksotuspäiviä kalenteriviikkoon lasketaan enintään viisi päivää, kun taas vuosilomapäiviä kalenteriviikossa on kuusi, ellei sopimuksilla muusta ole sovittu.

Lisäksi on kritisoitu sitä, ettei lyhyiden työsuhteiden osalta lomaoikeutta ole välttämättä syntynyt ja jaksottamisesta aiheutuu keinotekoinen loma. Arvostelua on herättänyt myös se, että lomakorvaus jaksotetaan, vaikkei sitä tosiasiassa olisi maksettu, jos oikeus korvaukseen on ollut.

Ei siis ihme, että jaksotuspäätökset ovat jatkuvasti valitusten topten-listan kärkipäässä. Jaksottamista koskeva työttömyysturvalain säännös on kuitenkin niin selkeä, että muutoksenhakuasteissa lomakorvauksen jaksotuspäätöksiä harvemmin kumotaan. Kunnes lainsäätäjä toisin määrää, pitämättömästä lomasta maksettu korvaus jaksotetaan, jaksotusajalta annetaan epäävä päätös ja mahdolliset valitukset lähetetään muutoksenhakuasteiden käsiteltäviksi.

Mikä tämän jaksotussäännöksen tarkoitus oikeastaan on?

Työttömyyspäivärahan maksamisella turvataan työttömän toimeentulo työttömyyden aikana.  Pitkissä työsuhteissa voi työsuhteen päättymisajankohdasta riippuen tulla korvauksena maksettavaksi edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneet ja pitämättä olevat vuosilomapäivät kokonaisuudessaan. Koska lomakorvaus vastaa työntekijän säännöllistä tai keskimääräistä palkkaa, näissä tilanteissa lomakorvauksen voisi katsoa turvaavan toimeentuloa jaksotusaikana.  

Oikeus lomakorvaukseen on työntekijällä myös lyhyissä työsuhteissa, vaikka vuosilomalain mukaista vuosilomaa ei välttämättä ole kertynyt. Tällöin ei voida puhua pitämättömästä lomasta, mutta korvausta lomasta kuitenkin työsuhteen päättyessä maksetaan. Samalla tavalla lomakorvaus näissä tapauksissa turvaa toimeentuloa, mutta useinkin lyhyemmän ajan.

YTK on perustettu vuonna 1991 ja vakuutustoiminta on alkanut 1.1.1992. Nyt on siis menossa kassan kahdeskymmenes toimintavuosi ja näiden vuosien aikana YTK on kasvanut Suomen suurimmaksi työttömyyskassaksi. Jäsenmäärämme on tällä hetkellä hiukan yli 300 000, joita kassassa palvelee reilut sata työntekijää.

Työttömyyskassojen toimintaa Suomessa valvoo Finanssivalvonta. YTK on keskinäisen vastuun yhteisö, jonka toiminta perustuu lakeihin ja normeihin. Nämä ovat samat kaikilla kassoilla. Vaikka toimintaa ohjaavatkin yhtenevät lait ja normit, vaikuttaa kassamme toimintaan tietysti myös sen johtamiskulttuuri, työntekijät ja työilmapiiri.

Mikä tekee työpaikastamme viihtyisän? Mikä auttaa jaksamaan kiireenkin keskellä?

Toukokuussa kassassa tehtiin henkilöstötutkimus, jonka avulla työnantaja halusi selvittää työntekijöiden mielipiteitä niin työnteosta, organisaation toiminnasta, työnantajan arvoista kuin työntekijöidenkin sitoutumisestakin. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada myös ideoita kassan toiminnan kehittämiseen, tietoa työntekijöiden hyvinvoinnista sekä työpaikkaviihtyvyydestä.

Risuja ja ruusuja

Tutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 96. Näin ollen tutkimuksesta saadut tulokset kuvaavat hyvin tarkasti henkilöstön näkemyksiä työpaikastaan.

Keskeisimmät tulokset osoittivat, että työntekijät ovat pääosin tyytyväisiä työnantajansa toimintaan. Hyvänä asiana pidettiin mm. työaikojen joustavuutta, hyvää työilmapiiriä sekä esimiesten helppoa lähestyttävyyttä. Lisäksi johto sai kiitosta vahvasta halusta huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista.

Kassan keskeisimmät työtehtävät jakaantuvat päivärahahakemusten käsittelyyn, asiakaspalveluun sekä saapuvan postin käsittelyyn. Työnkiertoon toivottiin lisää mahdollisuuksia, jopa 39 % vastanneista haluaisi työnkierron lisäämistä. Tämä onkin kassalle tärkeä tieto, sillä näin työntekijöitä voidaan pitää motivoituneina uusien työtehtävien oppimiseen. Lisäämällä moniosaamista voidaan resurssit tarvittaessa siirtää sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan. Uskon myös, että työtehtävien vaihtelevuus lisäisi entisestään työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista.

Kehittämiskohteina tutkimuksen perusteella voidaan pitää IT-ohjelmistojen entistä parempaa toimivuutta, sisäistä tiedonkulkua sekä henkilöstön kuuntelua entistä herkemmällä korvalla.

Saatuja tutkimustuloksia ja toimenpiteitä tullaan käymään lävitse syksyn mittaan yhdessä henkilökunnan kanssa. Tällöin meidän jokaisen panostus on yhtä tärkeää, jotta voimme yhdessä kehittää kassamme toimintaa ja työviihtyvyyttämme.

Toivotaankin siis meille kaikille idearikasta loppuvuotta!

”Mihin siellä työttömyyskassassa lakimiestä tarvitaan?” Yleisin kysymys, jonka kuulen, kun juttelen ystävieni kanssa työpaikastani. Juristithan työskentelevät esimerkiksi asianajotoimistoissa, pankeissa, vakuutusyhtiöissä ja tuomioistuinlaitoksissa, mutta että työttömyyskassassakin tarvitaan juristia?! Tottahan toki! Opiskeluajoilta muistan erään professorin joskus sanoneen, että lakimiesten työ jatkuu niin pitkään kun maailmassa on edes kaksi ihmistä. Meillä jäseniä on vähän enemmän kuin kaksi eli reippaasti yli kolmesataatuhatta…

Vaan eipä ollut kovin helppoa lakimiehenkään astua tähän työttömyysturvamaailmaan. Ensimmäisten viikkojen ajan pää oli aivan sekaisin, kun keskusteluissa vilisivät tuikituntemattomat termit ja työttömyysturvalaki oli vain yksi laki muiden joukossa. Alussa kaipailin kovasti jonkinlaista työttömyyskassa – suomi -sanakirjaa, kun yritin päässäni pohtia mitä ihmettä esimerkiksi termit ”ova”, ”typo-lausunto”, ”tape” tai ”käpä” tarkoittavat. Edellä mainitut ovat siis lyhenteitä,  joita työttömyysturvan asiantuntijamme käytännön työssään täällä talon sisäisesti käyttävät. Tyhmyys piti paljastaa heti alkumetreillä ja kysäistä, että mistähän nyt mahdetaan oikein puhua. Teille, jotka nyt aloitte miettiä mitä nämä lyhenteet oikein tarkoittavat, tiedoksi että ”ova” tarkoittaa omavastuuaikaa, ”typo-lausunto” työvoimapoliittista lausuntoa, ”tape” takaisinperintää ja ”käpä” kielteistä päätöstä. Onneksi lakiteksti oli sentään mukavan tuttua ja turvallista luettavaa, joten työttömyysturvalaki oli helpompaa opeteltavaa.

Työni täällä Suomen suurimmassa työttömyyskassassa on ollut äärimmäisen mielenkiintoista. Olen saanut huomata, että työpäivien sisältö vaihtelee melkoisesti eteen tulevien tilanteiden mukaan. Työpöydälleni ilmestyy säännöllisen epäsäännöllisesti jotakin uutta ja ihmeellistä selvitettävää – sellaistakin mitä ”ei koskaan aikaisemmin” ole eteen tullut. Kokemukseni perusteella tämä on tuttu ilmiö muillakin työpaikoilla. Miten on, tunnistaako kukaan muu tällaista ilmiötä? 

Tällä hetkellä työttömyysturvan parissa yksi mielenkiintoinen ja haastava aihealue on EU:n sosiaaliturvasäännökset. Nykyään pelkkä kansallinen lainsäädäntö ei useinkaan riitä vastaukseksi, vaan aika ajoin on sukellettava myös artiklaviidakon syövereihin ja tutkittava asiaa myös EU -lainsäädännön näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan koen, että työttömyyskassatyö on hyvin monipuolista ja sitä kautta myös haastavaa. Työtehtävien hoidossa avainasemassa ovat lakien ja pykälien lisäksi asiakkaat sekä mukavat ja auttavaiset työkaverit.

Sovituista tapaamisista kannattaa pitää kiinni, esim. perumattomasta hammaslääkäriajasta saa noin 35 euron laskun. Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) haastatteluajan unohtamisesta voi seurata ansiopäivärahan menettäminen muutamasta päivästä useampaan viikkoon. Unohduksen huomattuaan kannattaa ottaa heti yhteyttä TE-toimistoon ja yrittää sopia mahdollisimman pian uusi aika. Jos toinen sanoo ajan olevan 20.7. klo 14.30, niin varmista se vielä kysymällä “siis 20. heinäkuuta puoli kolmelta?”. TE-toimistolle voit joutua tekemään selvityksen saapumatta jättämisestä, mutta selvityksestä huolimatta lopputuloksena voi olla työvoimapoliittinen lausunto, ettei sinulla ole oikeutta etuuteen 60 päivän ajalta. Varmasti vihlaisee jostain muualta kuin hampaasta.

TE-toimiston antama lausunto ei ole työttömyysturvalain tarkoittama päätös eikä siitä voi valittaa. Jos tiedät lausunnon annetun puutteellisten tietojen perusteella, ota yhteyttä TE-toimistoon. Kassa antaa lausuntoon perustuvan päätöksen vasta sen jälkeen, kun kassaan toimittamasi etuushakemus on käsitelty.

Työttömyyskassan päätöksen katsotaan saapuneen sinulle seitsemäntenä päivänä antopäivästä lukien. Sinulla on tästä 30 päivää aikaa kirjallisesti ilmaista tyytymättömyytesi. Jos päätöstä ei voida oikaista vaatimallasi tavalla, asian käsittely siirtyy muutoksenhakuasteeseen. Saat jäljennöksen kassan lausunnosta ja voit vielä tässä vaiheessa esittää oman näkemyksesi suoraan muutoksenhakuasteelle. 

Siitä kun muutoksenhaku saapuu kassaan ja saat ensimmäisen muutoksenhakuasteen päätöksen, aikaa kuluu useita kuukausia, jopa yli vuosi. Muutamilla pikkuvinkeillä voit hiukan nopeuttaa muutoksenhaun käsittelyä työttömyyskassassa.

• Noudata muutoksenhakuaikaa. Älä viivyttele kirjelmän lähettämisessä. Valitus tulee vireille puutteellisenakin ja liitteitä voit toimittaa myöhemmin. Valituksen voi lähettää kirjeenä, sähköpostilla, faksilla tai sähköisesti kotisivujen Oma YTK-osion kautta. Jos aiot toimittaa muutoksenhakuun liittyviä lisäselvityksiä myöhemmin, kerro mitä ja mihin mennessä lähetät niitä.
• Kassaan saapuva paperiposti kuvataan sähköiseen muotoon. Kuvaaminen onnistuu parhaiten, kun käytät valkoista, A4-kokoista paperia ja jätät kääntöpuolen tyhjäksi. Papereiden yhteen nitomista kannattaa välttää, koska niitin poistamisen yhteydessä paperi saattaa revetä ja tärkeitä tietoja tuhoutua.
• Jos lähetät samassa kuoressa valituksen ja etuushakemuksen liitteitä, laita ne eri nippuihin paperinliittimellä. Näin nopeutat myös etuushakemuksen käsittelyä.
• Kirjoita selkeällä käsialalla tai mieluiten koneella: epäselvän käsialan lukeminen on hidasta ja väärinymmärtämisen mahdollisuus suurenee.
• Merkitse ensimmäiselle sivulle yhteystietosi, henkilötunnuksesi ja päätöksen numero. 
• Liitä kirjelmään päätös, asiaan liittyvät työvoimapoliittiset lausunnot ja asiakirjat, joihin vetoat ja joilla uskot olevan vaikutusta käsiteltävään asiaan.
• Muista allekirjoittaa kirjelmä itse tai liitä asiamiehelle antamasi valtakirja. Muutoksenhakuaste ei tutki allekirjoittamatonta valitusta.

Jos muutoksenhakuaste kumoaa TE-toimiston lausuntoon perustuvan päätöksen, kassa pyytää työvoimaviranomaiselta uuden lausunnon. Kassassa asian käsittelyä nopeuttaa, jos olet korvauksettomasta määräajasta huolimatta lähettänyt etuushakemuksen kassaan. Muista siis ”karenssista” huolimatta pitää työnhakusi voimassa koko ajan. Ja hammaslääkärissä kannattaa käydä säännöllisesti kerran vuodessa!

1. Täytä hakemuksen jokainen kohta. Saatat miettiä ”mitä ne tälläkin tiedolla tekee” tai, että jokin asia on itsestään selvyys, mutta usko pois, mitä enemmän tiedän tilanteestasi, sen paremmin ja nopeammin osaan käsitellä hakemustasi.

2.  Säpinää sähköstä! Sähköistä asiointia hyödyntämällä käsittely nopeutuu ne pari päivää, mitkä muuten hakemuksesi viipyisi postin käsissä, ja se on vieläpä ekologista.

3. ”Tieto lisää tuskaa” ei päde täälläpäin. Jos olet kahden vaiheilla lähettääkö joku liite vai ei, suosittelen lähettämään sen.

4. Hei Virtaset! Ja kaikki muutkin, Suomen suurimpaan työttömyyskassaan lähetetty hakemus tai liite ei löydä kovin nopeasti luokseni, jos siitä puuttuu henkilötunnus tai muu nimen lisäksi tarkentava tunnistetieto.

5. Sitten ne liitteet. Lue ohjeet tai lisäselvityspyyntökirje huolellisesti ja toimita mitä pyydetään. Jos olet ollut jäsenenä alle vuoden, myös verokortti kannattaa toimittaa.

6. Ja etenkin kannattaa muistaa se palkkatodistus, myös työpätkistä työttömyyden välillä. Palkkatodistus on liitteistä tärkein. Myös jokin todistus työttömyydestä tulee lähettää, kuten lomautusilmoitus.

7. Jos haluat hakemuksesi käsiteltävän mahdollisimman nopeasti, etkä tiedä oletko lähettämässä oikeita liitteitä, kannattaa asia varmistaa soittamalla meidän puhelinpalveluun.

8. Saatuasi todistukset kassaan toimitettavaksi, katso että papereista löytyvät myös työnantajan ja palkanlaskijan puhelinnumerot. Jos liitteissä on epäselvyyttä, voin sitten suoraan tarkistaa asiaa esim. palkanlaskennasta.

9. Muista päiväkohtainen selvitys, eli se työtön/työssä/sairas/jne.  –kohta ja muista kertoa kaikki muutkin päivärahaan vaikuttavat tiedot. Varsinkin ilmoittamatta jääneiden töiden (ne kun aina jostain tulee selville) selvittely kestää aikansa.

10. Joskus käsittely viivästyy vaikka olet toimittanut tänne kaikki tarvittavat tiedot, mutta työ- ja elinkeinotoimisto ei ole antanut lausuntoa, eli heiltä puuttuu jokin liite. Mitä nopeammin siis itse toimitat tiedot työ- ja elinkeinotoimistoon ja kassaan, sitä nopeammin hakemuksesi on käsitelty.

Onko tullut ikinä mietittyä, missä se hakemus siellä työttömyyskassassa liikkuu? Meneekö se suoraan kirjekuoressa etuuskäsittelijälle? Vai kierteleekö se pitkänkin matkan ensin? No tässä tulee vastaus:

Ensinnäkin Suomen suurin työttömyyskassa on keskittänyt kaiken toimintansa Loimaalle ja täällä Loimaalla hoidamme eri ryhmissä keskitetysti eri asiat. Hakemuksen reitti alkaa Sipasta (sisäinen palvelu), jonne postin käsittely on keskitetty.

Yllä on esimerkkikuva saapuneesta postista. Noita laatikoita on kiireisimpinä aikoina tullut jopa yhdeksän kappaletta, siinä sitä riitti tekemistä.

Ensiksi posti avataan ja lajitellaan. Seuraava vaihe on postin skannaaminen. Tässä kuva tehoskannerista, mikä parhaillaan skannaa papereista kuvat tietokoneelle:

Suomen perustuslaissa on taattu jokaiselle oikeus turvaan työttömyyden varalle.  Suomalainen järjestelmä rakentuu perusturvasta ja ansioturvasta. Ansioturvan piiriin pääsee siten, että liittyy työttömyyskassaan. Työttömyyskassat kuten YTK maksavat ansioihin sidottua ansiopäivärahaa kun taas Kela maksaa perusturvana peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ja sen kehitys on sisältänyt uudistuksia, joilla on pyritty mm. työttömyysturvajärjestelmän kannustavuuteen ja järjestelmän selkeyttämiseen.

Itse aloitin työt työttömyysturvan parissa vuonna 2003. Tuolloin oli tullut voimaan työttömyysturvan kokonaisuudistus. Vuoden 2003 uudistuksella pyrittiin selkeyttämään työttömyysturvajärjestelmää ja säätämään työttömyysturvasta pääsääntöisesti yhdessä laissa. Tämän rakenteellisen uudistuksen jälkeen työttömyysturvalakiin on tullut vuosien mittaan useita muutoksia ja muutamia suurempia lakimuutoksia kuten vuoden 2010 lakimuutokset. Vuoden 2010 uudistus yhdenmukaisti koulutusetuuksia ja paransi muun muassa nuorten toimeentuloa, sillä työssäoloehdon 43 kalenteriviikon edellytystä lyhennettiin 34 kalenteriviikkoon. Lisäksi lakimuutoksella nostettiin työttömyysetuuden tasoa työttömyyden alussa ja haluttiin kannustaa työttömiä aktiivisiin toimenpiteisiin työttömyysaikana. Uudistukset ovat osoittautuneet pääosin hyviksi.

Lainlaatijan tarkoitus useimmissa lakiuudistuksissa on, että työttömyysturvalainsäädäntöä pyritään selkeyttämään ja yksinkertaistamaan. Yksi hyvä esimerkki on väliaikaislailla säädetty poikkeussäännös lyhennetylle työviikolle lomautetuista. Yksinkertaisimmillaan ajatus on hyvin yksinkertainen:

• Poikkeussäännöksen mukaan lomautetuille voidaan maksaa täyttä päivärahaa, mikäli heidät lomautetaan vähintään yhdeksi päiväksi kalenteriviikossa.
• Työaika saa olla enintään 80 % alan enimmäistyöajasta kalenteriviikossa.

Lukiessani tätä säännöstä koskevaa hallituksen esitystä, tuntui ajatus yksinkertaiselta. Ajatukseni tuntuu tällä hetkellä kaikkien näiden käytännön kokemuksien jälkeen kaikkea muuta kuin yksinkertaiselta. Ette arvaakaan mitä tapahtui, kun kassaamme saapui ensimmäiset lomautushakemukset. Tilanteet lomautushakemuksissa olivat käytännössä jotain aivan muuta kuin yksinkertaisia. Perustapauksissa säännös toimii, mutta käytännössä suuri osa lomautuksista toteutuu sekamuotoisina lomautuksina. Tarkastelkaapas vaikka alla olevaa kuvaa. Se kertoo kuinka monta päätöstä yhdestä kuukauden hakemuksesta lain mukaan pitää antaa ja kuinka henkilölle maksetaan useissa eri päivien jaksoissa kuukauden sisällä eri suuruista päivärahaa. Huomatkaa vielä, että kysymyksessä on todella vain yhden kuukauden hakemus. 

Käsittelijämme tekevät valtavan ja aikaa vievän työn käsitellessään näitä lomautushakemuksia. Sisäistä ohjeistusta meillä on laadittu yhdenmukaisen käsittelyn turvaamiseksi, mutta silti tilanne tuntuu lain tulkinnankannalta epätoivoiselta. Miten lomautettu henkilö voi ymmärtää saamansa päätökset ja päiväkohtaiset erisuuruiset päivärahat, jos työttömyysturvan ammattilaisilla on vaikeuksia löytää yhteen kuukausittaiseen hakemukseen samanlainen tulkinta, maksutapa ja päätökset?

Vakinaistamalla edellä mainitun säännöksen, jää sovittelu lomautettujen henkilöiden kohdalla hyvin sekavaksi. Säännöksen vakinaistaminen ei ole järkevää työttömyysturvalain selkeyttämisen kannalta, vaan lomautustilanteiden käsittelyyn pitäisi etsiä joku toinen vaihtoehto. Toinen vaihtoehto voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa lyhennetylle työviikolle lomautetun henkilön hakemukset käsiteltäisiin siten kuin osa-aikatyössä olevan henkilön hakemus käsitellään. Ajatellaanpa vaikka tilanne, jossa työnantajan palveluksessa on kaksi työntekijää. Toinen työntekijöistä on osa-aikatyöntekijä ja toinen työntekijä työskentelee kokopäiväisesti, mutta kokoaikatyötä tekevä lomautetaan lyhennetylle työviikolle tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Työntekijöiden työtehtävät ovat olleet identtiset ja he ovat saaneet saman tuntipalkan tehtyjen tuntien mukaan. Molemmat tekevät nyt ”osa-aikatyötä”, mutta ansiopäivärahana maksettava korvaus maksetaan eri perusteilla ja suuruisena. Miksi siis lainsäädäntö ei kohtele heitä yhdenvertaisesti?

Yhtenä uudistuksena saatetaan työttömyysturvalakiin ehdottaa suoja-osaa. Suoja-osa tarkoittaa sitä, että työtön henkilö voisi tienata tietyn summan kuukaudessa ilman, että kyseinen summa vaikuttaa maksettavan ansiopäivärahan määrään. Suoja-osuus saattaisi helpottaa sovittelua tietyissä tilanteissa. Tämän hetkinen kehitys eri aloilla sovellettavista suoja-osuuksien lisäämisistä pitäisi kuitenkin katkaista. Käytännössä työalakohtaiset suoja-osuudet eivät selkiyttäisi työttömyysturvan tulkintaa sovittelutilanteissa, vaan mutkistaisivat sitä. Tämän vuoksi mielestäni pitäisi pysyttäytyä ns. yleisessä suoja-osassa, jota sovelletaan työalasta riippumatta.

Arvostelu on helppoa ja positiinen palaute on aina hieman kiven alla. Tähän loppuun pitää vielä lisätä, että työttömyysturvan kehittämisessä on ollut myös paljon hyvää, eikä sitä tarvitse kiven alta edes etsiä. Kerron tästä lisää vielä tällä viikolla…

Murinasta huolimatta mukavaa maanantaita Kaikille lukijoille!

Palveluneuvojaksi kassaan

Vuosi sitten tulin kassaan palveluneuvojaksi.  Kirjaimellisesti hyppy työttömyysturvan piiriin, sitä se on ollut. Vuoden aikana olen vasta ymmärtänyt sen, kuinka tärkeää jokaisen suomalaisen työtä tekevän on kuulua työttömyyskassaan ja vakuuttaa itsensä työttömyyden varalle.

Lomautusten lisääntyminen ja toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten äkillinen päättyminen tuo asiakkaalle monta uutta asiaa eteen – on kyseessä sitten työttömyyskassaan liittyminen, työttömyyskassan toimintaperiaatteet tai päivärahan hakeminen. Työkaverin kohdatessa lomautuksia tai työttömyyttä saattaa myös sivustakatsojalla herätä tarve itsensä vakuuttamiselle. Pidän erittäin tärkeänä sitä henkilökohtaista palvelua, jota asiakkaamme näissä tilanteissa työttömyyskassastamme saavat. Asiakkaan eduksihan me täällä kassassa työtä teemme.

Oma eläkeaikani alkanee vasta reilun kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Se, mitä huominen tuo tullessaan, jää nähtäväksi. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa tilkkujen keräämistä.