Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorotteluvapaasta, jonka aikana työntekijä on vapautettu työtehtävistään. Työntekijän kannalta vuorotteluvapaan tarkoitus on edistää hänen työssä jaksamistaan. Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikaisesta työstä tai työstä, jonka työaika on ollut yli 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaasta sopiessaan työnantaja sitoutuu palkkaamaan vastaavaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Tämä taas tuo työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden määräaikaiseen työllistymiseen.
TE-toimistolle tulee ennen vuorotteluvapaan alkamista toimittaa vuorottelusopimus sekä selvitys työttömän palkkaamisesta sijaiseksi (esimerkiksi työsopimus). TE-toimisto tutkii vuorotteluvapaalle jäämisen edellytykset ja antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon asiasta. Näiden edellytysten tutkimiseksi TE-toimistolle pitää toimittaa edellä mainittujen sopimusten lisäksi myös selvitys vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän työssäolosta vapaata edeltävän vuoden ajalta (esimerkiksi jäljennös palkkatodistuksesta).
Vuorottelukorvausta haetaan hakulomakkeella, joita saat TE-toimistoista tai nettisivuillamme kohdasta Lomakkeet. Lisätietoja vuorotteluvapaasta saa TE-toimistosta tai työvoimahallinnon kotisivuilta www.mol.fi.
Työhistoriaedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet tehnyt työeläkelakien mukaista työtä vähintään kymmenen vuotta. Jos olet aikaisemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen tulee olla vähintään viisi vuotta. Työssäoloaikaan luetaan myös työ, jonka olet tehnyt ennen 23 ikävuottasi. Lisäksi yrittäjän tehty työ voidaan ottaa huomioon työssäoloaikaa laskettaessa.
Työntekoon voidaan rinnastaa myös muuta kuin edellä mainittua työeläkelakien mukaista aikaa kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa, siviilipalvelusaikaa ja työsopimuslakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvaa hoitovapaa-aikaa. Enintään neljännes työssäoloajasta voi olla tällaista rinnastettavaa aikaa. Työssäolon rinnasteisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet.
Ulkomailla tehtyä työtä ei lasketa vuorotteluvapaan edellytyksenä olevaan työhistoriaan. Tämä koskee myös toisessa EU-maassa, ETA-alueella tai muussa sopimusmaassa tehtyä työtä, vaikka henkilö olisi ollut asianomaisessa maassa vakuutuksen piirissä.
Työssäoloedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot rinnastetaan työssäoloon.
Vuorotteluvapaan kesto
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 90 kalenteripäivän pituinen. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista.
Vuorotteluvapaan pidentämisestä voivat työnantaja ja vuorotteluvapaalla oleva työntekijä sopia, mutta sopimus on tehtävä kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaan kesto ei saa tässäkään tilanteessa ylittää 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa tulee pitää kokonaisuudessaan kahden vuoden aikana vapaan alkamisesta.
Mikäli vuorottelija palaa tilapäisesti työhön omalle työnantajalleen vuorotteluvapaan aikana, kuluu vuorotteluvapaa työnteon aikana ja jatkuu sen jälkeen alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.
Vuorottelukorvauksen suuruus
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta ilman korotusosia, johon olisit oikeutettu työttömäksi jäädessäsi. Vuorottelukorvaus on 80 % päivärahasta, jos olet ollut vähintään 25 vuotta työssäoloedellytykset täyttävässä työssä. Vuorottelukorvaukseen ei makseta ansiopäivärahan korotusosia eikä lapsikorotuksia.
Vuorottelukorvauksen perusteena oleva ansiopäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltävän vähintään 52 viikon ajalta siten, että laskennassa otetaan huomioon välittömästi vuorotteluvapaata edeltäneet täydet palkanmaksukaudet. Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan aikana.
Vuorotteluvapaan aikana saatu palkka ja muu työtulo muulta kuin omalta työnantajalta sekä eräät lakisääteiset etuudet otetaan huomioon vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa samoin kuin työttömyysturvalaissa sovitellun päivärahan maksamisesta säädetään.
Vuorottelukorvauksen suuruuden voit laskea päivärahalaskurilla.
Esimerkkilaskelma
Vuorottelukorvauksen rajoitukset
Vuorotteluvapaalla olevalla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen seuraavissa tilanteissa:
Vuorottelukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Jos vuorottelija on työssä esimerkiksi kahtena päivänä viikossa omalla työnantajallaan, hänellä on oikeus saada vuorottelukorvausta enintään kolmelta päivältä, huolimatta siitä kuinka paljon työtä on tehty ja vaikka työ olisi tehty viikonloppuna.