Finanssivalvonta on YTK:n esityksen mukaisesti vahvistanut kassamme vuoden 2012 jäsenmaksuksi 99 euroa. Jäsenmaksumme pysyy samana jo kolmatta vuotta peräkkäin(inflaation huomioiden se on siis tosiasiallisesti laskenut). Olemme tyytyväisiä pystyessämme pitämään jäsenmaksun ennallaan talouden epävarmuudesta ja finanssikriisin jäljiltä korkeiksi jääneistä etuusmenoista huolimatta.

YTK:n maksamat etuusmenot ovat kasvaneet finanssikriisin aiheuttamasta työttömyyden kasvusta johtuen merkittävästi. Vuonna 2008 maksoimme etuuksia jäsenillemme 205 miljoonaa euroa, jonka jälkeen vuonna 2009 etuusmenot kasvoivat 334 miljoonaan euroon ja vuonna 2010 jo 404 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden etuusmenoennusteemme on noin 380 miljoonaa euroa. Talouden epävarmojen aikojen jatkuessa olemme tehneet vuodelle 2012 talousarvion, jonka perusteella YTK on mitoittanut jäsenmaksunsa ja kulunsa siten, ettei huomattavakaan etuusmenojen kasvu aiheuta ongelmia kassan toiminnalle. Olemme varautuneet ensi vuodelle 480 miljoonan euron etuusmenoihin ja lähes yhdeksän prosentin työttömyysasteeseen. Kassan pääomat kestävät vieläkin suuremmat etuusmenot rahastoasteemme kärsimättä liikaa.

Edellä on kerrottu siis pelkät pääluvut jäsenmaksusta ja talousarviosta. Talousarviota tehdessämme joudumme kuitenkin ottamaan huomioon useita eri asioita, jotta saisimme määriteltyä jäsenmaksumme ja käytössämme olevat resurssimme mahdollisimman oikein seuraavalle vuodelle. Arvioimme tulevan vuoden työllisyyden kehittymistä maailman ja Suomen talouden näkymiin perustuen sekä sitä, miten ne vaikuttavat kassamme etuusmenoihin, henkilöstökuluihin ja tarvittaviin investointeihin. Sijoitustoiminnan tuottojen ja riskien arvioiminen on myös hyvin tärkeää. Arvioinnin haasteellisuutta lisää se, että seuraavan vuoden talousarvio pitää lähettää Finanssivalvonnalle jo kuluvan vuoden lokakuun puolivälissä, joten arvio joudutaan valmistelemaan niiden tietojen ja ennusteiden pohjalta, jotka ovat käytettävissä kuluvan vuoden syyskuussa. Tämä on ollut varsin mielenkiintoista viime vuosina, kun talouden globaalit näkymät ovat olleet sumuiset ja talouden realiteetit muuttuvat nopeasti suuntaan tai toiseen. Tällöin varovaisuuden merkitys kassan talouden hoidossa on korostunut entisestään ja kassan maksuvalmiuden varmistaminen on noussut ensisijaiseksi tavoitteeksi hyvän asiakaspalvelun rinnalle.

Kehitystä voisi ehkä toivoa siihen, että työttömyyskassat voisivat lokakuussa ilmoittaa arvion siitä, missä seuraavan vuoden etuusmenot liikkuvat ja miten suurella jäsenmaksulla etuusmenot ja toiminta pystytään hoitamaan. Lähempänä vuoden loppua tehtäisiin sitten lopullinen ehdotus viranomaiselle. Näin kaikilla olisi käytössä enemmän tietoa kuluneen vuoden talouden toteutumista ja seuraavakin vuosi olisi luultavasti hieman helpommin ennustettavissa. Samalla lopullisen talousarvion pohjana olisi lähes varmasti toteutuva kuluvan vuoden tulos, joka vaikuttaa tuleviin rahastoasteisiin yms. Tämä varmistaisi tietenkin nykyistä paremmin jäsenmaksujen riittävyyden, mutta samalla voitaisiin luopua osasta sitä pessimistisyyttä, joka nyt joudutaan tekemään varmuuden vuoksi. Tämä olisi todennäköisesti jäsenmaksujen kannalta hyväkin asia.

Olemme siis yleistä käsitystä pessimistisempiä työllisyyden kehityksen suhteen. Talousarviomme pohjana olevaa työttömyysprosenttia arvioitaessa on kuitenkin huomioitava, että pelkkä jäsenistön työttömyysaste ei määrää etuusmenojen kokonaissummaa. Iso merkitys on myös työttömien jäsenten työttömyysjaksojen kestolla. Sama prosentuaalinen työttömien jäsenten määrä vaatii huomattavasti suuremman etuusmäärän, jos työttömyysjaksot pitenevät oleellisesti. Vuoden 2012 talousarvion valmistelussa työttömyysjaksojen piteneminen entisestään on ollut yksi merkittävä muuttuja. Talousarviomme 480 miljoonan etuusmenot voivat siis toteutua myös olettamaamme pienemmällä työttömyysasteella, mikäli keskimääräiset työttömyysjaksot pitenevät, kuten finanssikriisin jälkeen on tapahtunut vuosina 2008-2011. 

Merkittävä tekijä kassan toiminnassa on kassan rahoitusaste. Kassan talousarviota tehtäessä on aina pidettävä mielessä se, että millään realistisesti ajateltavissa olevalla etuusmenojen ja hallintokulujen yhteismäärällä kassan rahastoaste ei laskisi alle 100 prosentin. Samalla pitää pystyä määrittämään jäsenmaksu tasolle, jolla edellä mainittu vähimmäistavoite pystytään toteuttamaan. Rahastoasteella tarkoitetaan kassan tasoitusrahaston suuruutta verrattuna kassan omalla vastuulla oleviin etuusmenoihin ja hallintokuluihin. Tasoitusrahaston vaadittu minimitaso on siis 100 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kassa pystyy huolehtimaan omalla vastuullaan olevista menoista vuoden ajan, vaikka se jäisi kokonaan ilman jäsenmaksutuloja. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että pelkkä hyvä taloudellinen tulos ei takaa työttömyyskassan rahastoasteen suotuisaa kehitystä. Tasoitusrahaston koko suhteutetaan kassan omalla vastuulla oleviin menoihin ja niiden kasvaessa nopeasti voi erittäinkin hyvä tilikauden tulos jäädä laskevan rahoitusasteen varjoon. YTK:n rahastoaste tullee olemaan noin 160 prosenttia vuoden 2011 lopussa.

YTK:n ollessa Suomen suurin työttömyyskassa on myös jäsenistömme työttömyysaste hyvin lähellä valtakunnallista työttömyysastetta. Suuruus ei ole kuitenkaan mikään itseisarvo, vaan sen pitää tuoda mukanaan myös toiminnan tehokkuutta. YTK on onnistunut tässä varsin hyvin ja tämä käy hyvin ilmi Finanssivalvonnan julkaisusta Työttömyyskassat 2010. YTK:n tehokkuus on tilastojenkin valossa kassojen kärkiluokkaa suhteuttaa sen sitten maksettuihin etuusmenoihin tai jäsenmäärään.  

YTK:n ensi vuoden talousarvio on varovainen verrattuna esimerkiksi eri pankkien ja ennustelaitosten näkemyksiin. Talousarviota syyskuussa tehdessämme pörssikurssit laskivat ja valtioiden velkakriisi jatkoi kärjistymistään samalla, kun Suomessa alkoivat yt-neuvotteluihin liittyvät ilmoitukset lisääntyä nopeasti. Lisäksi kuluttajien luottamus talouteen oli alkanut heikentyä. Työttömyyskassan näkökulmasta tilanne vaikutti monessa suhteessa samanlaiselta kuin vuoden 2008 syksy. Tässä ympäristössä on ollut mielestämme vastuullista lähteä näkemyksestä, missä työttömyys voi nousta nopeastikin ja jo työttöminä olevien jäsentemme työllistyminen voi vaikeutua. Nyt tiedämme, että EU:n päättäjät ovat saaneet aikaiseksi päätöksiä, jotka ovat vahvistaneet markkinoiden luottamusta ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta toisaalta olemme edelleen sitä mieltä, että suuret ja tarvittavat rakenteelliset muutokset ovat vielä päättämättä ja siten tekemättäkin. Monet asiantuntijat ovat esittäneet näkemyksenään, että nyt aikaansaadut päätökset ovat oikean suuntaisia, mutta tulevat liian myöhään ja nykytilanteeseen liian vähäisinä kooltaan. Lisäksi Kreikan aikomus järjestää kansanäänestys EU:n ja IMF:n apupaketin ja sen ehtojen hyväksymisestä aiheuttaa uutta epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Tästä syystä olemme edelleen sitä mieltä, että ei vara venettä kaada ja on järkevää, että olemme varautuneet ensi vuotta ajatellen siihen, että luottamus talouteen jatkaa laskuaan. Jos taloustilanne kehittyykin arviotamme suotuisammin, myös vakuutustoimintamme tulos kehittyy paremmin ja rahastoasteemme nousee ripeämmin. Tämä puolestaan mahdollistaisi jatkossa ehkä jopa nykyistäkin kilpailukykyisemmän jäsenmaksun tuleville vuosille. Näin ollen pitää kai toivoa, että arviomme ensi vuodesta osoittautuu pessimistisyydessään vääräksi :) .