YTK on perustettu vuonna 1991 ja vakuutustoiminta on alkanut 1.1.1992. Nyt on siis menossa kassan kahdeskymmenes toimintavuosi ja näiden vuosien aikana YTK on kasvanut Suomen suurimmaksi työttömyyskassaksi. Jäsenmäärämme on tällä hetkellä hiukan yli 300 000, joita kassassa palvelee reilut sata työntekijää.

Työttömyyskassojen toimintaa Suomessa valvoo Finanssivalvonta. YTK on keskinäisen vastuun yhteisö, jonka toiminta perustuu lakeihin ja normeihin. Nämä ovat samat kaikilla kassoilla. Vaikka toimintaa ohjaavatkin yhtenevät lait ja normit, vaikuttaa kassamme toimintaan tietysti myös sen johtamiskulttuuri, työntekijät ja työilmapiiri.

Mikä tekee työpaikastamme viihtyisän? Mikä auttaa jaksamaan kiireenkin keskellä?

Toukokuussa kassassa tehtiin henkilöstötutkimus, jonka avulla työnantaja halusi selvittää työntekijöiden mielipiteitä niin työnteosta, organisaation toiminnasta, työnantajan arvoista kuin työntekijöidenkin sitoutumisestakin. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada myös ideoita kassan toiminnan kehittämiseen, tietoa työntekijöiden hyvinvoinnista sekä työpaikkaviihtyvyydestä.

Risuja ja ruusuja

Tutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 96. Näin ollen tutkimuksesta saadut tulokset kuvaavat hyvin tarkasti henkilöstön näkemyksiä työpaikastaan.

Keskeisimmät tulokset osoittivat, että työntekijät ovat pääosin tyytyväisiä työnantajansa toimintaan. Hyvänä asiana pidettiin mm. työaikojen joustavuutta, hyvää työilmapiiriä sekä esimiesten helppoa lähestyttävyyttä. Lisäksi johto sai kiitosta vahvasta halusta huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista.

Kassan keskeisimmät työtehtävät jakaantuvat päivärahahakemusten käsittelyyn, asiakaspalveluun sekä saapuvan postin käsittelyyn. Työnkiertoon toivottiin lisää mahdollisuuksia, jopa 39 % vastanneista haluaisi työnkierron lisäämistä. Tämä onkin kassalle tärkeä tieto, sillä näin työntekijöitä voidaan pitää motivoituneina uusien työtehtävien oppimiseen. Lisäämällä moniosaamista voidaan resurssit tarvittaessa siirtää sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan. Uskon myös, että työtehtävien vaihtelevuus lisäisi entisestään työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista.

Kehittämiskohteina tutkimuksen perusteella voidaan pitää IT-ohjelmistojen entistä parempaa toimivuutta, sisäistä tiedonkulkua sekä henkilöstön kuuntelua entistä herkemmällä korvalla.

Saatuja tutkimustuloksia ja toimenpiteitä tullaan käymään lävitse syksyn mittaan yhdessä henkilökunnan kanssa. Tällöin meidän jokaisen panostus on yhtä tärkeää, jotta voimme yhdessä kehittää kassamme toimintaa ja työviihtyvyyttämme.

Toivotaankin siis meille kaikille idearikasta loppuvuotta!