Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat pitää vuosilomalain mukaan korvata työntekijälle maksettavana lomakorvauksena. Nämä pitämättömät lomat siirtävät päivärahaoikeuden alkamista. Työsuhteen päättyessä maksetun lomakorvauksen katsotaan turvaavan työttömäksi jääneen toimeentulo sillä ajalla, jolle lomakorvaus jaksotetaan. Lomakorvauksen jaksottamista koskevat työttömyysturvalain säännökset ovat olleet voimassa vuoden 1997 alusta lukien ja niitä perusteltiin tällöin muun muassa edellä mainituin syin.
Vuosilomalain mukaan työntekijälle kertyy työsuhteen aikana vuosilomaa. Kun työsuhde päättyy, työntekijällä on oikeus saada työnantajalta lomakorvaus pitämättä jääneistä vuosilomapäivistä. Jos työsuhde on ollut kokoaikainen ja kestänyt yli kaksi viikkoa, lomakorvaus pitää lain mukaan jaksottaa. Jos oikeus lomakorvaukseen on lain tai sopimuksen perusteella ollut, jaksotus tehdään, vaikka lomakorvausta ei olisi maksettu. Mikäli lomakorvaus on maksettu jokaisen palkanmaksun yhteydessä ja tämä menettely on perustunut alalla sovellettavan työehtosopimuksen säännöksiin, vain viimeisen palkanmaksun yhteydessä maksettu lomakorvaus jaksotetaan.
Jaksotus tehdään siten, että lomakorvauksen määrä jaetaan viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla. Tästä palkasta ei tehdä työntekijän eläkemaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuvaa vähennystä. Lomakorvaus jaksotetaan vastaamaan täysiä työttömyysrahapäiviä, joita kalenteriviikon aikana on viisi. Lomakorvaus jaksotetaan pääsääntöisesti työsuhteen päättymisestä lukien. Jos lomakorvaus on maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen, jaksotus voidaan tehdä maksamisajankohdasta. Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, kun lomakorvaus on maksettu palkkaturvana.
Työttömyyspäivärahassa on omavastuuaika, jolta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Omavastuuajan pituus on seitsemän täyttä työpäivää. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Kalenteriviikkoon voi sisältyä enintään viisi omavastuupäivää. Lyhennettyä työaikaa tai osa-aikatyötä tekevän hakijan omavastuuaika täyttyy, kun työttömyysaikaa on kertynyt seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika.
Jotta työttömyyspäivät voidaan lukea omavastuupäiviksi, sinun on pitänyt ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto). Omavastuupäiviksi ei voida lukea niitä päiviä, joilta ei ole oikeutta päivärahaan esimerkiksi lomakorvauksen jaksottamisen, irtisanomisajan tai työvoimapoliittisen karenssin vuoksi. Omavastuuaikaa ei voida asettaa myöskään sellaiselle ajalle, jolta ei ole oikeutta soviteltuun ansiopäivärahaan työaikarajojen ylittymisen vuoksi.
Omavastuuaika asetetaan aina, kun työssäoloehto täyttyy ja enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta. Myös siinä tapauksessa, ettei ansiopäivärahaa ole jäänyt maksettavaksi yhdeltäkään päivältä edellisen omavastuuajan asettamisen jälkeen, työssäoloehdon täyttyessä uudelleen omavastuuaika asetetaan.
Ansiopäivärahaa maksetaan omavastuuajan estämättä, jos olet työllistymistä edistävässä palvelussa.
Omavastuuaika asetetaan kerran työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaa kohti. Enimmäismaksuaikaan lasketaan sekä Kelan maksama peruspäiväraha että työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha. Kun palkansaaja on työttömyyspäivärahakauden alkamisen jälkeen täyttänyt työttömyysturvalain mukaisen 34 kalenteriviikon työssäoloehdon, enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta.
Jos olet täyttänyt edellä mainitun työssäoloehdon kokonaisuudessaan peruspäivärahakauden alkamisen jälkeen, työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika alkaa alusta. Tällöin omavastuuaika asetetaan ennen ansiopäivärahan maksamista. Mikäli ansiopäivärahan työssäoloehtoon luetaan ennen peruspäivärahakauden alkamista tehtyä työtä, ansiopäivärahan enimmäismaksuaikaa ei voida aloittaa alusta. Tässä tilanteessa peruspäivärahan omavastuupäivät ovat voimassa eikä uutta omavastuuaikaa aseteta. Tällöin peruspäivärahana maksetut työttömyyspäivät otetaan myös huomioon työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaan.
Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä ajalta, jona palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt. Laskennassa otetaan huomioon vakiintunut palkkatulo vähintään työssäoloehtoon oikeuttavien 34 kalenteriviikon ajalta.
Vakiintuneena palkkatulona pidetään ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta on vähennetty lomaraha tai lomaltapaluuraha ja lomakorvaus. Laskenta tehdään työttömyyskassaan toimitetun palkkatodistuksen tietojen pohjalta. Ennen keskimääräisen päiväpalkan laskemista palkkatulosta tehdään lisäksi työntekijäin eläkemaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuva 3,94 %:n vähennys.
Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla edellä mainittujen vähennysten jälkeen jäljelle jäänyt palkkatulo palkanmäärittelyajanjaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä. Jos palkkatodistus on tasan 34 viikon ajalta, jaksoon sisältyvien päivien määrä on 170 päivää. Ansiopäiväraha määräytyy näin lasketun keskimääräisen päiväpalkan perusteella. Päivärahan perusteena oleva kuukausipalkka saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5.
Päivärahan perusteena oleva palkka ja ansiopäiväraha määritellään edellä esitetyn mukaisesti keskimääräisestä päiväpalkasta eikä laskennan perusteena käytetä kuukausipalkkaa. Palkkatulosta tehtävä 3,94 %:n vähennys ennen päiväpalkan määrittämistä jo yksistään vaikuttaa siihen, ettei päivärahan perusteena oleva palkka vastaa työstä saatua kuukausipalkkaa.
Palkkatodistus pyydetään yleensä siksi, että toimitetusta palkkaerittelystä ei käy selville kaikkia kassan tarvitsemia tietoja. Palkkatulot osoitetaankin ensisijaisesti työantajan allekirjoittamalla palkkatodistuksella, josta tarkkojen palkkatietojen lisäksi pitää käydä ilmi työnantajan yhteystiedot.
Palkkatodistuksessa tulisi näkyä selkeästi se aika, jolta todistus on annettu, ansaittu bruttopalkka sekä lomaraha ja lomakorvaus eriteltynä. Myös mahdollisesti työsuhteen päättymiseen liittyvät ylimääräiset korvaukset pitää eritellä palkkatodistuksessa. Edellä mainitut asiat vaikuttavat vakiintuneen palkkatulon ja sitä kautta ansiopäivärahan määrään. Palkkaerittelyssä tai palkkalaskelmassa näitä tietoja ei kaikilta osin ole ilmoitettu.
Jos haet soviteltavaa päivärahaa, riittää, että toimitat kassaan palkkaerittelyn, tilinauhan tai palkkalaskelman, josta ilmenee hakujakson aikana ansaittu työtulo.
Työsuhteen irtisanomispäivä ei selviä työtodistuksesta, koska työtodistuksessa on kerrottu vain työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta siltä ajalta, jolta on oikeus saada työnantajalta lain, työ- tai virkaehtosopimuksen taikka työsopimuksen mukaista irtisanomisajan palkkaa. Irtisanomisilmoitusta tarvitaan irtisanomisajan ja siltä maksetun palkan tai korvauksen selvittämiseksi, koska irtisanomisaikana sinulla on oikeus irtisanomisajan palkkaan eikä työttömyyspäivärahaan. Oikeus ansiopäivärahaan voi muiden edellytysten täyttyessä alkaa aikaisintaan työsuhteessa noudatettavan irtisanomisajan päättymisen jälkeen.
Merkitse lapsen syntymäaika ansiopäivärahahakemuksen kohtaan, jossa ilmoitetaan alle 18-vuotiaat huolettavana olevat lapset. Liitä hakemukseesi jäljennös syntymätodistuksesta tai virkatodistus. Kassa saa väestötietojärjestelmästä tiedot huollettavina olevista lapsista melko nopeasti, mutta syntymätodistuksen toimittaminen kuitenkin jouduttaa hakemuksen käsittelyä. Voit hakea lapsikorotusta myös erillisellä pyynnöllä, jonka voit toimittaa kassaan postitse, palautteen taikka Oma YTK:n kautta.
Päivärahahakemusta ei tarvitse välttämättä täyttää karenssin ajalta. Kun päivärahaa haetaan ensimmäisen kerran karenssin päättymisen jälkeen, hakijan tulee kuitenkin ilmoittaa, onko hän ollut kokonaan työtön karenssiajan.
Jos kysymyksessä on ensimmäinen hakemus ja toimitat sen kassaan normaaliin tapaan myös karenssin ajalta, niin hakemuksesi käsittely nopeutuu karenssin jälkeen, jos olet vielä silloin työtön. Tämä johtuu siitä, että karenssin aikana saadaan ensimmäinen hakemus käsiteltyä ja päivärahan määritys tehtyä.
Mikäli haluat toimia vasta karenssin jälkeen, niin muistathan laittaa kassaan tiedon, onko sinulla ollut työtuloa karenssin aikana. Mikäli olet ollut työssä, tulee tiedot työssäolosta toimittaa kassaan karenssin jälkeisen hakemuksen yhteydessä.
Työnantaja saattaa työsuhteen päättyessä maksaa työntekijälle vapaaehtoisesti etuutta, jonka maksamiseen työnantajalla ei lain tai työehtosopimuksen mukaan olisi velvollisuutta. Tällaisia etuuksia kutsutaan joskus tukipaketiksi tai kultaiseksi kädenpuristukseksi tai erorahaksi. Tällaisten etuuksien maksamisesta voidaan sopia jo työsuhteen alkaessa esimerkiksi työsopimuksessa tai toisaalta vasta työsuhteen päättymisen yhteydessä. Etuuden maksamisesta työntekijälle ei välttämättä tarvitse tehdä varsinaista sopimusta työsuhteen osapuolten kesken vaan maksaminen voi perustua esimerkiksi työnantajan tahtoon. Olennaista on se, että edellä mainitun etuuden maksaminen liittyy työsuhteen päättymiseen.
Jos työantajasi maksaa sinulle työsuhteen päättymiseen liittyen esimerkiksi 12 kuukauden palkan, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ajalta, jolle maksettu etuus jaksotetaan. Sinun pitää kuitenkin ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) heti työsuhteen päättyessä ja pitää työnhaku koko jaksotusajan voimassa. Jos jätät ilmoittautumatta ja olet ilman hyväksyttävää syytä poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, menetät jo keräämäsi työssäoloehdon.
Aika, jolta taloudellinen etuus estää työttömyyspäivärahan saamisen, lasketaan siten, että etuuden määrä jaetaan sinun viimeisestä työsuhteesta saaman päiväpalkan perusteella. Jaksotuksen perusteena olevasta palkasta ei tehdä päivärahan perusteena olevan palkan tavoin vähennystä työntekijän eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysmaksun huomioimiseksi. Jos työsuhteesi on pidempi kuin aika, jota käytetään päivärahan perusteena olevan palkan määrityksessä, jaksotuspalkka lasketaan samalta ajalta kuin miltä päivärahan perusteena oleva palkka määritellään. Työnantajalta saatu taloudellinen etuus jaksotetaan pääsääntöisesti työsuhteen päättymisestä lukien. Jos etuus maksetaan vasta työsuhteen päättymisen jälkeen, voidaan jaksotus tehdä myös maksamisesta lukien. Jos lähetät kassaan heti kahden viikon työttömyysjakson jälkeen (etkä vasta sen jälkeen, kun tukipaketin aika on omien laskujesi mukaan kulunut) ensimmäisen hakemuksen, sinun perustepalkkasi määritellään ja saat myös päätöksen siitä, miltä ajalta sinulle maksettu tukipaketti estää päivärahan saamisen.
Jos työsuhteen päätetään yhteisellä sopimuksella tai irtisanoudut itse, sinulla ei myöskään ole oikeutta korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella, vaikka taustalla vaikuttaisikin tuotannollinen tai taloudellinen tai jokin siihen verrattava syy. Myöskään muutosturvan ansio-osaan ei ole oikeutta, jos työsuhde on päättynyt yhteiseen sopimukseen tai työntekijän irtisanoutumiseen. Sen sijaan sinulla saattaa muiden edellytysten täyttyessä olla oikeus korotettuun ansio-osaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Omasta irtisanoutumisesta saattaa myös seurata TE-toimiston asettama karenssi.