Ulkomaanasiat

1. Olen menossa ulkomaille töihin paikallisen työnantajan palvelukseen. Mitä minun tulee tehdä?

Useimmissa EU/ETA-maissa on yleinen työttömyysturvajärjestelmä, jonka piiriin työntekijät automaattisesti kuuluvat. Näissä maissa sinun ei siis tarvitse erikseen hakea työttömyyskassan jäsenyyttä. Ruotsissa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutus, mikä edellyttää liittymistä työttömyyskassaan. Koska et kuitenkaan voi kuulua samanaikaisesti kahden maan työttömyysturvan piiriin, tulee sinun erota kassasta Suomessa. Jos kyseessä on lyhytkestoinen alle kolmen kuukauden työsuhde, ei jäsenyyttä tarvitse katkaista.

 

Kun palaat työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, EU/ETA-maassa hankitut vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea Suomessa työssäoloehtoon, mikäli toimitat palkka- ja työtodistusten lisäksi kassaan U1-lomake (EU-maat) tai E301-todistus (ETA-maat). U1-lomake tai E301-todistus tulee pyytää työskentelymaan viranomaiselta. Lisäksi edellytetään, että olet liittynyt Suomessa työttömyyskassaan kuukauden kuluessa siitä, kun olet lakannut olemasta työskentelymaan työttömyysturvan piirissä. Tästä syystä ulkomailta palatessa työttömyyskassan jäseneksi voi ja tarvittaessa pitää liittyä myös työttömänä ollessa.

 

Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä on lisäksi se, että olet työskennellyt Suomessa vähintään neljän viikon ajan sellaisessa työssä, joka kerää työssäoloehtoa. Tämän jälkeen työssäoloehdossa huomioidaan EU/ETA-maassa tehty työ. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka määritellään kuitenkin vain tästä Suomessa tehdystä vähintään neljän viikon työstä. Jos olet ollut EU/ETA-maassa työssä alle vuoden, ei tätä neljän viikon työskentelyä kuitenkaan edellytetä. Tällöin ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka määritellään ulkomailla tehdystä työstä.

 

Jos työsi on ei-sopimusmaassa eli ns. kolmannessa maassa ja kestää alle vuoden, kannattaa suomalaisen työttömyyskassan jäsenyys pitää voimassa. Ilmoita lähdöstäsi kuitenkin työttömyyskassaan.

2. Suomalainen työnantajani lähettää minut ulkomaille töihin. Voinko säilyttää jäsenyyteni suomalaisessa työttömyyskassassa?

Olet lähetetty työntekijä, jos teet palkkatyötä ja työnantajasi Suomessa lähettää sinut tilapäisesti työhön ulkomaille eli maksaa palkan tämän ulkomaan työskentelyn ajan.

 

Kun työskentelet lähetettynä työntekijänä, ulkomailla tehty työ otetaan huomioon työssäoloehdossa, kuten otetaan Suomessakin tehty työ. Työnantajan pitää kuitenkin maksaa pakolliset työantajamaksut Suomeen ja sinun pitää säilyttää kassajäsenyytesi Suomessa.

3. Olen ollut ulkomailla töissä paikallisen työnantajan palveluksessa. Työsuhteeni on päättynyt ja olen nyt palaamassa työttömänä Suomeen. Mitä minun tulee tehdä?

lmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi heti palatessasi Suomeen. Ilmoittautumisen lisäksi tarvittavat toimenpiteet riippuvat siitä, mistä olet palaamassa.

 

a)     EU/ETA-maat

Mikäli jäsenyytesi työttömyyskassassa ei ole voimassa, hae jäsenyyttä viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutuksesi toisen EU/ETA-maan työttömyysturvajärjestelmässä päättyi. Pohjoismaiden välillä tämä aika on kahdeksan viikkoa, mikäli olet pohjoismainen paluumuuttaja. Toimita kassaan U1-lomake (EU-maat) tai E301-todistus (ETA-maat) ja palkkatodistukset työsuhteistasi ulkomailla. U1-lomake tai E301 -todistus pyydetään työskentelymaan viranomaiselta. Mikäli työsuhteesi EU/ETA-maassa on kestänyt yli vuoden, vaaditaan Suomessa työttömyysturvan saamiseksi muun muassa, että olet työskennellyt Suomessa vähintään neljä viikkoa työssäoloehtoa kerryttävässä työssä. Tätä neljän viikon työskentelyä ei vaadita pohjoismaisilta paluumuuttajilta.

 

b)     ei-sopimusmaat eli ns. kolmannet maat

Mikäli työsi kolmannessa maassa on kestänyt alle vuoden ja muutoin täytät päivärahan saamisen edellytykset, alle vuoden työ kolmansissa maissa on niin sanottua ylihypättävää aikaa. Edellytyksenä on, että työtä on tehty siinä määrin ja palkkaa maksettu niin paljon, että vastaava työ Suomessa luettaisiin työttömyysturvalain mukaiseen työssäoloehtoon. Toimita kassaan riittävä ja luotettava selvitys työsuhteistasi kolmansissa maissa (esimerkiksi työ- ja palkkatodistukset). Jos olet työskennellyt kolmannessa maassa yli vuoden, ei sinua pääsääntöisesti katsota Suomessa asuvaksi henkilöksi. Tässä tapauksessa sinun tulee täyttää uudelleen työssäoloehto, jotta olisit oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

4. Asun Suomessa, mutta käyn töissä paikallisella työnantajalla Norjassa. Voinko liittyä suomalaiseen työttömyyskassaan?

Et voi liittyä Suomen työttömyyskassan jäseneksi, koska kuulut sen maan työttömyysturvajärjestelmän piirin, jossa työskentelet. Norjassa jokainen työntekijä kuuluu työttömyysturvan piiriin automaattisesti, joten sinun ei tarvitse huolehtia työttömyyskassaan liittymisestä. Jos kuitenkin palaat kotiin Suomeen vähintään viikoittain, olet niin kutsuttu rajatyöntekijä, jonka työttömyysturva määräytyy kysymykseen kahdeksan annetun vastauksen mukaisesti.

5. Puolisoni sai työpaikan ulkomailta ja muutan hänen mukanaan ulkomaille ainakin vuodeksi. Hoidan kotona meidän 4-vuotiasta lastamme, mutta en aio mennä palkkatyöhön. Kannattaako minun maksaa työttömyyskassan jäsenmaksu?

Jos palkansaajakassan jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänelle ei myönnetä palkansaajan ansiopäivärahaa ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen työttömyysturvalain mukaisen työssäoloehdon. Poissaololle täytyy olla aina työttömyysturvan tarkoittama henkilökohtainen hyväksyttävä syy, jotta työssäoloehto säilyisi voimassa. Työttömyysturva ei seuraa esimerkiksi avio- tai avopuolison työttömyysturvaa. Hyväksyttävänä syynä ei myöskään pidetä yli 3-vuotiaan lapsen hoitamista.

 

Jos asutte ulkomailla yli kuusi kuukautta ja hoidat yli 3-vuotiasta lastasi kotona, sinun ei kannata säilyttää työttömyyskassan jäsenyyttä voimassa ja maksaa työttömyyskassan jäsenmaksua. Jos palaatte Suomeen, sinun kannattaa liittyä kassaan silloin uudestaan, koska joudut keräämään uuden työssäoloehdon saavuttaaksesi oikeuden työttömyysetuuteen.

6. Olen työskennellyt Saksassa/Norjassa paikallisen työnantajan palveluksessa 14 vuotta. Työsuhteeni päättyi ja palaan Suomeen. Onko minulla oikeus saada ansiopäivärahaa Suomesta?

Sinun pitää liittyä suomalaiseen työttömyyskassaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutuksesi päättyi Saksassa. Näin saat tuotua mukanasi Suomeen työskentely- ja vakuutuskautesi Saksassa. Toimita kassaan liittymislomakkeen yhteydessä U1-lomake Saksan työvoimaviranomaisilta tai E301-todistus Norjasta Grense tjänsten i Morokulien Infocenter -toimistolta. Lomakkeet ovat aina työskentelymaan viranomaisen kielellä annettu ja ne ovat kaikissa EU/ETA-maissa ulkonäöltään samanlaisia, eli tarvittavat tiedot ovat aina samassa paikassa.

 

Työskentelysi Saksassa on kestänyt yli vuoden, joten pääset suomalaisen työttömyysjärjestelmän piirin Saksasta palatessasi neljän viikon Suomessa työskentelyn jälkeen. Työn tulee olla työssäoloehdon täyttävää ja ansiopäiväraha määritellään tämän neljän viikon työskentelyn perusteella. Toimita kassaan tästä Suomesta tehdystä työstä palkkatodistus.

 

Myös Norjasta palatessasi sinulta edellytetään neljän viikon työskentelyä, koska työsuhteesi Norjassa on kestänyt niin pitkään, etkä tämän johdosta ole niin kutsuttu paluumuuttaja. Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa on sovittu paluuoikeudesta, joka parantaa henkilöiden asemaa työttömyysturvan osalta, jos he ovat pohjoismaisia paluumuuttajia. Sopimuksen mukaan sinulta ei edellytetä neljän viikon työskentelyä ennen päivärahaoikeuden saamista, jos;

 

1)      olet viiden vuoden kuluessa ollut työttömyyskassan jäsen ja

2)     olet työskennellyt vähintään yhden viikon ajan palkansaajana tai vähintään yhden jakson yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävässä työssä taikka

3)      olet saanut työttömyysetuuksia, joihin ei lueta työmarkkinatukea.

 

Henkilöllä on siis oikeus ansiopäivärahaan muiden edellytysten täyttyessä heti palatessaan työstä muusta Pohjoismaasta, jos hän on edellä kuvattu pohjoismainen paluumuuttaja.

7. Pohjoismaat ovat sopineet joitakin erityissäännöksiä työssäolo- ja vakuutuskausien siirtoon Pohjoismaiden välillä. Mistä asioista Pohjoismaat ovat sopineet?

Pohjoismaat ovat sopineet tiettyjä helpotuksia vakuutus- ja työskentelykausien siirtoon Pohjoismaiden välillä, jos olet niin sanottu paluumuuttaja. Henkilö on pohjoismainen paluumuuttaja, jos henkilö siinä maassa, josta työttömyysturvaa haetaan, viimeisen viiden vuoden aikana

  • on kuulunut sen maan työttömyysturvan piiriin, eli on kuulunut työttömyyskassaan tai, 
  • on ollut työssä, joka täyttää maan työssäoloedellytyksen (Suomessa työtä vaaditaan vähintään yksi kalenteriviikko, jossa työtä on vähintään 18 tuntia),
  • on saanut työttömyysetuuksia (Suomessa työmarkkinatukea ei lueta tällaiseksi työttömyysetuudeksi), 
  • on toiminut yrittäjänä (Suomessa yrittäjänä on pitänyt toimia vähintään yhden yrittäjän työssäoloehtoon kelpaavan kauden).

 

Jos olet edellä mainittu paluumuuttaja, työttömyyskassan jäsenyyttä voi hakea kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutuksesi on päättynyt siinä maassa, josta muutat pois. Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyysvakuutus, joten näiden maiden työttömyyskassaan sinun on liityttävä erikseen, kun taas esimerkiksi Norjassa kuulut automaattisesti Norjan työttömyysvakuutuksen piiriin.

 

Lisäksi paluumuuttajilta ei edellytä neljän viikon työskentelyä päivärahakauden alkamiseksi tilanteissa, joissa henkilö on työskennellyt yli vuoden toisessa Pohjoismaassa.

8. Asun Helsingissä, mutta työskentelen Tallinnassa. Miten minun työttömyysturvani määräytyy?

Olet todennäköisesti työttömyysturvasäännösten tarkoittama rajatyöntekijä. Rajatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee yhdessä maassa ja asuu muussa maassa, johon hän palaa yleensä päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Jos siis työskentelet Tallinnassa, mutta palaat vähintään kerran viikossa Suomeen, olet rajatyöntekijä. Rajatyöntekijä on vakuutettu siinä maassa, jossa hän työskentelee, eli sinä olet vakuutettu Virossa. Jos jäät osittain työttömäksi tai sinut lomautetaan, sinun pitää hakea työttömyysetuutta Virosta. Jos jäät kokonaan työttömäksi, saat työttömyysetuutta Suomesta ilman neljän viikon työskentelyedellytystä.