Vuorotteluvapaalle jäämisen edellytyksenä on vähintään tietyn mittainen työhistoria. Sinun on pitänyt tehdä työeläkelakien mukaista työtä vähintään kymmenen vuotta. Tähän aikaan luetaan myös työ, jonka olet tehnyt ennen 23 ikävuottasi. Myös yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan. Työntekoon voidaan rinnastaa myös muuta kuin em. työeläkelakien mukaista aikaa kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa, siviilipalvelusaikaa ja työsopimuslakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvaa hoitovapaa-aikaa. Ajasta enintään neljännes saa olla tällaista rinnastettavaa aikaa. Työssäoloon rinnasteisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan täydet kalenterikuukaudet.
Vuorotteluvapaalle jäämisen edellytyksenä on työhistorian lisäksi myös, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot rinnastetaan työssäoloon. Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on ollut yli 80 % kokoaikatyöntekijän työajasta.
Mikäli sinulle on kertynyt uutta työhistoriaa edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä vähintään viisi vuotta ja muut edellytykset vapaalle jäämiseen täyttyvät, voit jäädä uudelleen vuorotteluvapaalle. Vuorotteluvapaa on kuitenkin työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuva järjestely, joten vapaasta pitää ensin sopia työnantajan kanssa. Vuorottelukorvauksen edellytykset on selvitetty ensimmäisessä kysymyksessä.
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon olisit oikeutettu työttömäksi jäädessäsi. Korvaus on kuitenkin 80 %, jos olet ollut vähintään 25 vuotta em. työssäoloedellytykset täyttävässä työssä. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon etuuden määrää laskettaessa. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta, eikä palkkatuloihin lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan aikana.
Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 90 kalenteripäivän pituinen. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta tulee sopia vuorottelusopimuksessa ennen vapaan alkamista.
Vuorottelukorvausta haetaan erillisellä lomakkeella, jota on saatavana työ- ja elinkeinotoimistosta tai nettisivuiltamme kohdasta Lomakkeet. Liitä hakemuksen liitteeksi palkkatodistus vuorotteluvapaata edeltävältä 52 kalenteriviikon ajalta sekä jäljennös vuorotteluvapaasopimuksesta.
Vuorottelukorvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta, joten palkkatodistuksen tulee olla 52 kalenteriviikon ajalta.
Vuorottelukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Jos olet työssä oman työnantajasi palveluksessa, työssäolopäiviltä ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen. Jos vuorottelija on töissä esimerkiksi kahtena päivänä viikossa omalla työnantajallaan, hänellä on oikeus saada vuorottelukorvausta enintään kolmelta päivältä huolimatta siitä, kuinka paljon työtä on tehty ja vaikka työ olisi tehty viikonloppuna. Jos menet töihin, sinun pitää ilmoittaa asiasta kassaan mahdollisimman ajoissa, jotta kassa ei ennätä maksamaan etuutta niiltä päiviltä, joilta sinulla ei ole siihen oikeutta.
Oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole ajalta, jolta työnantajasi maksaa sinulle palkkaa tai lomapalkkaa. Lomaraha ei vaikuta maksettavaan vuorottelukorvaukseen.
Vuorottelukorvausta ei makseta työsuhteen päättymisen jälkeen. Ilmoita työsuhteen päättymisestä työttömyyskassaan ja työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Tarkista työsuhteen päättyessä oikeutesi ansiopäivärahaan.
Jos työsuhteesi päättyy vuorotteluvapaan aikana, asiasta on ilmoitettava TE-toimistoon ja työttömyyskassaan.